Ikävä joulua

Se iski maaliskuun lopussa, kun kevät otti takapakkia. Tuli lunta ja pakkasta yöt päivät läpeensä. Ajattelin, että ihan hyvin voisi olla joulu kerta täytyy kärvistellä lumen ja jään keskellä. Onneksi tähän kaipuuseen löytyi resepti hyvin läheltä ja se menee näin: Jouluinen elokuva (tällä kertaa Smurffien jouluelokuva, koska mulla on kova Smurffikausi menossa), piparkakkuja (niitä löytyi ihan kotonta. Ei tarvinnut kaupasta ostaa.), Vihreitä kuulia (niitä joulun jämiä) ja kaiken kruunuksi piparkakun tuoksuinen kynttilä palamaan ja ta daa! Minijoulu saavutettu. Illatkin, kun ovat pimeitä niin mikäs tässä fiilistellessä.

Kuva viime joululta

Maaliskuun viimoinen oli ihan oma lukunsa, kun äiti etsi pakastimesta mustikoita ja löysi samalla pussillisen paistovalmiita joulutorttuja ja laittoi ne uuniin. Koko talon täytti pian jouluinen tuoksu ja vaikka en kovin suuri joulutorttujen ystävä ole, niin yhden lämpimäisen söin minäkin. Josko näillä selviäis taas vähän aikaa eteenpäin kohti ensi joulua.

Ps. Tarkoitus oli ottaa ja laittaa kuva tortuista, mutta kameran muistikortti kränää joten kuvia ei tulla vähään aikaan näkemään kuin niissä teksteissä jotka on jo luonnoksissa valmiina. Uusi muistikortti on kyllä tilauksessa.