Sillä tavalla huonosti kävi tällä kertaa, että vieraileva tähti ei ehtinyt saapumaan paikalle. Tarkoitukseni oli haastatella tuota punanuttua joulupukkia, mutta nyt on se aika vuodesta, kun pukkia kutsutaan jos mihinkin kissanristiäisiin. Sain kuitenkin pikaisen puhelu haastattelun itse ukolta punanutulta jossa tiedustelin joulu valmisteluiden etenemistä.
Mitenkäs ne jouluvalmistelut siellä Korvatunturilla sujuu?
Hyvin sujuu ja sutjakkaasti. Muori tuossa joka aamu meille riisipuurot keittelee jotta saadaan päivä hyvin käyntiin. Petteriä kumppaneineen on jo koeajettu ja tontuilla, niillä on niin kiire etteivät ehdi enää edes luvunlaskuun. Yhtään en tiedä tällä hetkellä ketkä tontut ovat maailmalla ja ketkä kotona.
Onko siellä piparkakkuja leivottu?
Muori niitä leipoo tuossa pitkin vuotta. Ne kun ovat semmosten alle sata vuotiaiden tonttujen perusruokaa. Maitoa ja piparia maitoparroille. Hoh, hoh, hoo, sitä se pukkikin on pienenä syönyt.
Onko lahjat jo pakattuna?
Kauhean valtava kasa on valmiina, mutta kyllä niitä aina aattoaamuun asti paketoidaan. Aina tulee uusia toiveita ja tarpeita, mutta jokainen saa kyllä omansa.
Mitä haluaisit sanoa lukijoilleni?
Muistakaahan olla kilttejä ja älkää aina sitä pikku-maijaa toruko jos joku menee vähän pieleen. Me ollaan kaikki oltu pikkusia ja virheitä sattuu. Virheitä sattuu vielä joulupukillekkin. Unohtakaa myös se turha hössötys ja hääräys. Joulu tulee ilman siivoustakin. Ennenkaikkea muistakaa syödä paljon riisipuuroa, joulutorttuja ja piparkakkuja. Yksi harras toive olisi vielä, että kun minä kierrän kaikki maailman kodit vuorokaudessa, niin tuo maha joutuu aikamoiselle rasitukselle sen maidon kanssa. Tarjotkaa välillä raikasta vettä niin vatsa ja pukki kiittää. Ei mutta nyt täytyy lähteä Petteriä juoksuttaa jotta pysyy vetreänä. Hei, hei, jouluaattona tavataan!
Kiitos joulupukki. Sinne katosi vanha ukki. Tän kuvan lähetti meille vielä nähtäväksi kuinka Petteriä ulkoiletetaan. Hyvin näyttää sujuvan. Meillä alkaa tämä sarja olla nyt finaalissa. Kaksi vuotta se kesti vierailevat tähdet sarja ja tämän jakson myötä kuopataan muistojen monttuun. Kiitos kaikille mukana olleille jotka mahdollistitte sarjan toteutuksen. On kuitenkin aika siirtää katse tulevaan uusien haasteiden parissa. Rauhallista joulun odotusta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vierailevat tähdet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vierailevat tähdet. Näytä kaikki tekstit
lauantai 17. joulukuuta 2016
maanantai 3. lokakuuta 2016
Syyskauden vieraileva tähti
Niin se vain kaunis kesä syksyksi muuttui ja olemme päässeet viimoiseen vierailevaan tähtöseen sarjassamme: Vierailevat tähdet. Joulukuussa tulee vielä kooste kirjoitus kera Extra tähden, mutta sitä ennen tutustumme ihanaan, iloiseen, aitoon Etelä-Karjalaiseen Minnaan Harmaa ja muut iloiset värit blogista.
Minnan blogiin eksyin ihan sattumalta toisen blogin kautte ja jäin lukijaksi, kun näin kuvissa tuttuja maisemia. Minnan arki ei todellakaan ole harmaata, vaikka blogin nimi vähän on. Mitä Minna itse sanoo. Se kuullaan seuraavaksi.
Heippa kaikille!
Olen Minna Harmaa ja muut iloiset värit -blogista. Minttu pyysi miua bloginsa syksyn vierailevaksi tähdeksi (vau!) joten täällä ollaan. :)
Olen kohta kolmekymppinen naisihminen ja kaikkein tärkeimpänä kahden tytön äiti: Ellu on kolme ja Veenu syntyi vasta elokuussa. Kirjoittelen blogiini meidän arjesta ja juhlasta ja jaan aina välillä hyväksi kokemiani tekemisvinkkejä lasten kanssa. Ja juttua tulee välillä myös kauniista lastenvaatteista... Menossa mukana myös mies ja kaksi koiraa.
Välillä esittelen blogissa myös kotiamme, olemme nyt puolitoista vuotta asuneet talossamme. Tykkään tuunailla ja tehdä itse ja näppärä mieheni auttaa siinä. Kotiympyröiden vastapainoksi on kiva hiukan reissailla, ulkomaanmatkat tosin ovat vaihtuneet Maretariumeihin ja Titi-nallen taloihin toistaiseksi. ;)
Blogini nimi tulikin alun perin sisustustyylistäni, koska kun muut tuunaavat asioita iloisemman värisiksi, valitsen mie väripaleteista yleensä vain sitä mustaa, valkoista ja harmaata. Toisaalta blogin nimellä on myös syvempi merkitys, koska yritän löytää siitä arkielämän harmaastakin niitä iloisiakin värejä.
Oikein ihanaa syksyä kaikille ja kiitos Mintulle tästä vierailijan tehtävästä!
Minnan blogiin eksyin ihan sattumalta toisen blogin kautte ja jäin lukijaksi, kun näin kuvissa tuttuja maisemia. Minnan arki ei todellakaan ole harmaata, vaikka blogin nimi vähän on. Mitä Minna itse sanoo. Se kuullaan seuraavaksi.
Heippa kaikille!
Olen Minna Harmaa ja muut iloiset värit -blogista. Minttu pyysi miua bloginsa syksyn vierailevaksi tähdeksi (vau!) joten täällä ollaan. :)
Olen kohta kolmekymppinen naisihminen ja kaikkein tärkeimpänä kahden tytön äiti: Ellu on kolme ja Veenu syntyi vasta elokuussa. Kirjoittelen blogiini meidän arjesta ja juhlasta ja jaan aina välillä hyväksi kokemiani tekemisvinkkejä lasten kanssa. Ja juttua tulee välillä myös kauniista lastenvaatteista... Menossa mukana myös mies ja kaksi koiraa.
Välillä esittelen blogissa myös kotiamme, olemme nyt puolitoista vuotta asuneet talossamme. Tykkään tuunailla ja tehdä itse ja näppärä mieheni auttaa siinä. Kotiympyröiden vastapainoksi on kiva hiukan reissailla, ulkomaanmatkat tosin ovat vaihtuneet Maretariumeihin ja Titi-nallen taloihin toistaiseksi. ;)
Blogini nimi tulikin alun perin sisustustyylistäni, koska kun muut tuunaavat asioita iloisemman värisiksi, valitsen mie väripaleteista yleensä vain sitä mustaa, valkoista ja harmaata. Toisaalta blogin nimellä on myös syvempi merkitys, koska yritän löytää siitä arkielämän harmaastakin niitä iloisiakin värejä.
Oikein ihanaa syksyä kaikille ja kiitos Mintulle tästä vierailijan tehtävästä!
lauantai 6. elokuuta 2016
Kesäkauden vieraileva tähtönen
Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä. Säästin kesäkauden vierailevan tähden kirjoituksen elokuuhun, kun ajattelin monen lomailevan heinäkuussa jolloin lukijakuntaa ei ole niin paljon. Satun SatunNaiselämää blogi on ihanalla tavalla maanläheinen, tavallisesta arjesta kertova blogi jota on mukava seurata. Haasteissa olen myös huomannut voivani samaistua useassa kohdassa Satuun joten senkin puoleen mukava blogi tuttavuus ja suosittelen kaikille hänen blogiaan. Kertokoon Satu itse itsestään ja blogistaan.
Heipä hei! Sain kunnian olla Mintun blogissa kesäkauden vieraileva tähtönen. Kiitoksia vaan! Elikkäs...olen siis Satu, 35 vee ja työskentelen leipomossa paistajana. Asustelen omakotitalossa miehen ja koiran kanssa. Minut löytää blogista SatunNaiselämää. Siellä kirjoittelen elämästäni, arjestani, milloin mistäkin. Bloggaamisen ohella harrastan elokuvia (/tv-sarjoja) ja valokuvausta. Leffoja olen rakastanut aina, mutta valokuvaus tuli ja vei mennessään vasta blogin myötä. Enimmäkseen tykkään kuvailla luontoa ja sen ihmeellisyyksiä. Oikeastaan AINA pitäisi olla kamera mukana, ei koskaan tiedä mitä vastaan tulee. Blogista voinee päätellä, että itse viihdyn paremmin siellä kameran takana kuin sen edessä =). Mitäs vielä...bloggaamisen ohella olen saanut tutustua aivan ihaniin uusiin ihmisiin ja mukaan mahtuu toki vielä lisääkin. Pidemmittä puheitta...Tervetuloa SatunNaiselämää-blogiin, satuvalimaki.blogspot.fi.
Heipä hei! Sain kunnian olla Mintun blogissa kesäkauden vieraileva tähtönen. Kiitoksia vaan! Elikkäs...olen siis Satu, 35 vee ja työskentelen leipomossa paistajana. Asustelen omakotitalossa miehen ja koiran kanssa. Minut löytää blogista SatunNaiselämää. Siellä kirjoittelen elämästäni, arjestani, milloin mistäkin. Bloggaamisen ohella harrastan elokuvia (/tv-sarjoja) ja valokuvausta. Leffoja olen rakastanut aina, mutta valokuvaus tuli ja vei mennessään vasta blogin myötä. Enimmäkseen tykkään kuvailla luontoa ja sen ihmeellisyyksiä. Oikeastaan AINA pitäisi olla kamera mukana, ei koskaan tiedä mitä vastaan tulee. Blogista voinee päätellä, että itse viihdyn paremmin siellä kameran takana kuin sen edessä =). Mitäs vielä...bloggaamisen ohella olen saanut tutustua aivan ihaniin uusiin ihmisiin ja mukaan mahtuu toki vielä lisääkin. Pidemmittä puheitta...Tervetuloa SatunNaiselämää-blogiin, satuvalimaki.blogspot.fi.
keskiviikko 27. huhtikuuta 2016
Kevät kauden vieraileva tähti
Kauniita kevätpäiviä blogini puolelle tulee tällä kertaa ihastuttamaan tähtisilmäinen Sara My personal Galaxy blogista. Aikasta kauan olen Saraakin seurannut. Sara esittelee blogissaan pääsääntöisesti kosmetikkaa ja etenkin kynsien lakkauksia, mutta löytyy sieltä sitä ah, ihanaa ja aitoa arkeakin. Mikä onkin ehkä se suurinsyy, että jämähdin Saran blogia seuraamaan. Kaikenlisäksi Sara on ihanan valoisa persoona. I like it! Mut hei, en mä tässä tän enempää jorise. Sara kertokoon itse itsestään lisää.
Keskustelu avattiin. 5 viestiä. Kaikki viestit luettu.
Moikka kaikki ihanaiset! Kun sain Mintulta kutsun tulla
kevään vierailevaksi tähdeksi, olin todella hämmentynyt ja iloissani, olen aina
tosi otettu, jos joku mainitsee blogini.
En muista, että koska törmäsin Mintun blogiin, mutta kyllä siitä useampi vuosi on.
Juuri keväällä on ihana olla vieraileva tähti, sillä kevät
on lempiaikani vuodesta; luonto alkaa vihertää ja päivät valostua, linnut
alkavat laulaa ja pieniä puroja tulla teiden varsille, lisäksi synttärini on
toukokuussa, joten se on aina ollut minulle rakas kuukausi.
Olen siis Sara ja kirjoitan My Personal Galaxy nimistä
blogia, aiemmin blogini nimi oli CupCakez, mutta se oli hieman vaikea lausua,
joten vaihdoin sen muutama vuosi sitten. Tykkään paljon kaikista söpöistä
jutuista ja keräilen vanhoja My Little Ponyjä, myös pehmoleluja on nurkkiin
kertynyt vähän liikaakin. Pukeutumistyylini on hieman rokkimainen ja
kuuntelenkin raskaampaa musiikkia.
Perustin blogin vuonna 2011, kun aloin koristelemaan
kynsiäni. Puolisolleni Nallelle esittelin aina kynsiäni ja hän kehotti minua
perustamaan blogin sitä varten. Kirjoitin muutaman postauksen ja saman tien
rakastuin tähän hommaan. Tykkään valokuvaamisesta ja kirjoittamisesta.
Vähitellen blogiini alkoi tulemaan muutakin, kuin kynsiä, sillä en tykkää
pyöriä yhden aihealueen ympärillä koko aikaa, minusta on ihana tehdä varsinkin
asu- ja tuote-esittelypostauksia. Kirjoitan yleensä iloisella asenteella ja
blogista löytyy välillä huonolla huumorintajulla kirjoitettuja juttuja
(hehehee), kaikki päivät ei aina voi olla iloisia, joten olen kirjoittanut vakavampiakin
juttuja mm. koulukiusaamisesta.
Blogin kautta olen tutustunut ihaniin ihmisiin ja saanut
toteuttaa itseäni. Olen ollut aina vähän laiska harrastusten suhteen, mutta
tietokoneella olen aina tykännyt olla, joten senkin puoleen bloggaaminen tuntuu
mieluisalta. Koulussa lempiaineeni oli tietotekniikka, jossa opettelimme mm.
koodaamista ja blogini ulkoasussa on paljon erilaisia koodinpätkiä, millä olen
saanut ulkoasun itseäni miellyttäväksi.
Blogini löytyy osoitteesta: http://mypersonalgalaxyy. blogspot.fi/
Ja Instagramissa minua voi seurata nimellä @saragalaxyy
Aurinkoista keväänjatkoa teille kaikille
♡:SΔRΔGΔLΔXYY
![]() | ||||||||
| ||||||||
![]() | ||||||||
| ||||||||
![]() | ||||||||
| ||||||||
sunnuntai 21. helmikuuta 2016
Talvikauden vieraileva tähtönen
Hei ystäväiseni! Se ois pitkästä aikaa vierailevan tähden vuoro. Tällä kertaa pääsemme kurkkaamaan Arjen miljonääri blogiin jota kirjoittelee kaunis Johanna.
Taaskaan en tarkalleen muista milloin aloin Johannan blogia seuraamaan, mutta kauniit kuvat ja selkeä teksti saivat heti kirjautumaan lukijaksi. Rakastan myös Johannan Muumi fanitusta ja hänen kokoelmiaan esitteleviä kirjoituksia, mutta mitä muuta kuin muumeja Johannan kotonta löytyy siitä hän saa kertoa itse.
Taaskaan en tarkalleen muista milloin aloin Johannan blogia seuraamaan, mutta kauniit kuvat ja selkeä teksti saivat heti kirjautumaan lukijaksi. Rakastan myös Johannan Muumi fanitusta ja hänen kokoelmiaan esitteleviä kirjoituksia, mutta mitä muuta kuin muumeja Johannan kotonta löytyy siitä hän saa kertoa itse.

Hei vaan kaikki Vaahteran katveessa-blogin lukijat ja suuri kiitos Minttu kun sain kunnian olla talvikauden vieraileva tähti!
Nimeni
on Johanna, ja kirjoitan Arjen miljonääri-blogia. Blogini perustin
alkuvuodesta 2014 alunperin päiväkirjaksi itselleni (odotin esikoistani
Helmiä), ja sen silloinen nimi oli Leivänmuruja ja villakoiria. Meillä
ei ole koiraa, tuo villakoiria viittasi lähinnä siihen ettei aina
tarvitse olla niin putipuhdasta vaan elämisen jäljet saa näkyä, joskus
myös ne villakoirat sängyn alla. :D Sittemmin muutin nimen helpommaksi,
ja Arjen miljonääri tuntui sopivalta. Jokaisen arjesta löytyy varmasti
sellaisia hetkiä, että olo tuntuu välillä lähes miljonääriltä: oli se
sitten onnistunut leivonnainen, lapsen ihanat sanat tai arvontavoitto.
Ja arkeahan se elämä suurimmaksi osaksi on.
Blogissa
kerron meidän perheen elämästä, johon kuuluu avomies sekä kaksi pientä
tyttöä. Vaikka blogi onkin melko lapsiperhepainotteinen, löytyy sieltä
sopivasti myös muita juttuja. Sisustus ja kirppistely on lähellä
sydäntäni, kerään myös semi-fanaattisesti muumimukeja. Järjestän
lukijoilleni myös säännöllisesti arvontoja, pyrin siihen että olisi
ainakin yksi arvonta/kuukausi. Minusta on mukava ilahduttaa lukijoitani.
Arvontavoitot ovat joko yhteistyökumppaneideni lahjoittamia tai minun
itseni ostamia.
Postaustahtini vaihtelee,
pyrin kirjoittamaan 1-4 postausta viikossa. Välillä toki voi olla myös
hiljaisempaa, riippuen ihan siitä miten esim. lapset valvottaa ja asiat
laitan tärkeysjärjestykseen. Toisaalta blogin kirjoittaminen on hyvää
vastapainoa sille kotiarjelle ja saan siitä energiaa. Minulla on myös
ihania lukijoita joiden kommentteja ilolla luen <3 tykkään lukea myös
muiden blogeja. Pidän sellaisista elämänmakuisista blogeista. Mintun
blogia olenkin lukenut jo pidemmän aikaa, siinä kriteerit täyttyy ja se
on yksi suosikeistani!
Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan blogiini!
Talvisin terveisin Johanna Arjen miljonääri-blogista.
Linkki blogiin: http:// arjenmiljonaari.blogspot.fi/
Linkki blogiin: http://
Linkki Facebookiin: http://www. facebook.com/arjenmiljonaari/
Seuraa Instragramissa nimellä arjenmiljonaari
sunnuntai 27. joulukuuta 2015
Joulukuun vieraileva tähti
Tämän kuukauden vieraileva tähti on ihminen jonka ansiota on ylipäätänsä se, että Teille tässä kirjoitan. Nimittäin ihana Heidi Mut ku mie haluun blogista. Ei kun anteeks blogi nimi olikin Heiri. Heiri on ihana ja avoin ihminen ihminen joka mulla on ilo tuntea myös tosi elämässä. Lukekaapas mitä Heiri itse itsestään (vähän minustakin) ja blogistaan kirjoittaa.
Kiitos Minttu kutsusta blogivierailulle!
Minttu oli miun ekoja blogin seuraajia ja tietysti toisinpäin. Kissajuttujen kautta tutustuttiin ja blogit tuli puheeksi. Ollaan Mintun kanssa tunnettu kolmisen vuotta. Nähty vaihtelevalla menestyksellä naamatusten, mutta nyt nähty useammin muutto rumban merkeissä ja ystävyys lujittui.
Nyt myö ollaankin melkein naapureita!
Aloitin Mutku Mie Haluun! -blogin toukokuussa 2012 ja päivittelin aktiivisesti tekemisiäni ompeluksista korujen väkertelyyn sekä sisustuksesta saippuahommiin. Voi kuinka sitä onkaan ihana selata nyt ja fiilistellä menneitä! Esikoinenkin on niiin pieni ja koti ihan erinäköinen! Pitänee tähän uuteenkin blogiin ottaa enemmän muutakin mukaan kuin vain ompelujuttuja.
Sitten perustin yrityksen ja blogi näivettyi. Nyt yritittäjyys saa kolmen vuoden jälkeen jäädä.
Katsotaan nämä ruuhkavuodet (pojat 12/10 ja 11/14) ensin ja mietitään mistä sitä elantonsa hankkisi kun lapset on saatu isommiksi. Omaa lukulistaani olen käynyt lukemassa myös tauon aikana... tosin en aina niin aktiivisesti ja sinne kiinnostusten muuttuessa ottanut paljon uusia mukaan n.vuosi siten kun alkoi olla aikaa ja intoa lueskella muiden juttuja.
Syyskuussa sai alkunsa uusi blogi ja samalla nimellä jatketaan!
Se on minuun niin osuva: "Mutku mie haluun!! Ja heti...mieluiten jo eilen!"
Blogin sisältö on ollut tämän neljän kuukauden aikana selvä: lapsille vaatetta, itselle vaatetta, miehelle vaatetta, (lähi)suvulle vaatetta, lahjaksi vaatetta. Vähän verhoja ja babynestejä..
Kuviahan on paljon ja luvassa voi olla paljonkin katsauksia menneisiin vuosiin. Koko kolmen vuoden hiljaiselon aikana olen nimittäin ottanu kuvia sillä mielellä, että nämä olisi kivat blogiin!
Kiitos Minttu kutsusta blogivierailulle!
Minttu oli miun ekoja blogin seuraajia ja tietysti toisinpäin. Kissajuttujen kautta tutustuttiin ja blogit tuli puheeksi. Ollaan Mintun kanssa tunnettu kolmisen vuotta. Nähty vaihtelevalla menestyksellä naamatusten, mutta nyt nähty useammin muutto rumban merkeissä ja ystävyys lujittui.
Nyt myö ollaankin melkein naapureita!
Aloitin Mutku Mie Haluun! -blogin toukokuussa 2012 ja päivittelin aktiivisesti tekemisiäni ompeluksista korujen väkertelyyn sekä sisustuksesta saippuahommiin. Voi kuinka sitä onkaan ihana selata nyt ja fiilistellä menneitä! Esikoinenkin on niiin pieni ja koti ihan erinäköinen! Pitänee tähän uuteenkin blogiin ottaa enemmän muutakin mukaan kuin vain ompelujuttuja.
Sitten perustin yrityksen ja blogi näivettyi. Nyt yritittäjyys saa kolmen vuoden jälkeen jäädä.
Katsotaan nämä ruuhkavuodet (pojat 12/10 ja 11/14) ensin ja mietitään mistä sitä elantonsa hankkisi kun lapset on saatu isommiksi. Omaa lukulistaani olen käynyt lukemassa myös tauon aikana... tosin en aina niin aktiivisesti ja sinne kiinnostusten muuttuessa ottanut paljon uusia mukaan n.vuosi siten kun alkoi olla aikaa ja intoa lueskella muiden juttuja.
Syyskuussa sai alkunsa uusi blogi ja samalla nimellä jatketaan!
Se on minuun niin osuva: "Mutku mie haluun!! Ja heti...mieluiten jo eilen!"
Blogin sisältö on ollut tämän neljän kuukauden aikana selvä: lapsille vaatetta, itselle vaatetta, miehelle vaatetta, (lähi)suvulle vaatetta, lahjaksi vaatetta. Vähän verhoja ja babynestejä..
Kuviahan on paljon ja luvassa voi olla paljonkin katsauksia menneisiin vuosiin. Koko kolmen vuoden hiljaiselon aikana olen nimittäin ottanu kuvia sillä mielellä, että nämä olisi kivat blogiin!
tiistai 24. marraskuuta 2015
Marraskuun vierailevat tähdet
Sain ihanat pojat blogini tähdiksi marraskuussa nimittäin Kaikki paketissa blogin Janin ja Aleksin. En muista missä vaiheessa rupesin heidän blogia seuraamaan, mutta olin heti myyty. Mahtavia, ihania ja hauskoja paketointi sekä kortti ideoita löytyy joka lähtöön heidän blogistaan. Isot kuvat ja selkeä teksti tekevät blogista helppo lukuisen.
Rakastan poikien rentoa otetta ja positiivisuutta. Extra kiitos Janille, kun jaksaa kommentoida minunkin pikkublogiani. Saakoot pojat nyt kuitenkin sananvuoron.
Rakastan poikien rentoa otetta ja positiivisuutta. Extra kiitos Janille, kun jaksaa kommentoida minunkin pikkublogiani. Saakoot pojat nyt kuitenkin sananvuoron.
Moikka Vihreän talon tunnelmaa –blogin lukijat! Tässä
esittäytyy helsinkiläiskaksikko Jani (32v) ja Aleksi (25v) Kaikki Paketissa -blogista.
Raotamme teille hieman, millaista blogia pidämme ja miten se on saanut alkunsa.
Perustimme blogin viime vuoden heinäkuussa alkujaan
lahjapaketoinnin ympärille. Sittemmin blogin aihepiiri on laajentunut
käsittämään myös erilaiset juhlakoristeet, itse tehdyt lahjat ja monia muitakin
diy-juttuja. Toki välillä pompitaan muissakin aihepiireissä, mutta blogin
lähtökohtana on tarjota inspiraatiota ja oivalluksia lukijoille. Jokainen voi soveltaa
ohjeitamme omien mieltymysten mukaiseksi. Me tarjoamme idean, jota lukijat
voivat jatkojalostaa halutessaan. Pyrimme siihen, että esittelemämme ideat
olisivat helposti kaikkien toteutettavissa.
Miten ihmeessä kaksi miestä haluaa perustaa paketointiblogin?
Käsillä tekeminen ja erilaiset kädentaidot ovat olleet aina lähellä sydäntämme.
Molemmat meistä ovat myös olleet jo lapsuudesta asti perheidemme
paketointivastaavia. Jossain vaiheessa haastoimme itsemme miettimään, miten
perinteisistä lahjapaketeista saisi persoonallisempia ja lahjan saajan
näköisiä. Eikös se niin ole, että kaunis lahjapaketti on jo puoli lahjaa. Kun
useat tuttavamme kyselivät tekniikoita ja ohjeita tekemiimme paketteihin,
syntyi ajatus blogista. Materiaalin kerääminen ja ideointi veivät oman aikansa,
mutta lopulta olimme valmiita astumaan bloggaajan saappaisiin. Ja tässä sitä
ollaan.
Blogimme on puolentoista vuoden aikana muokkautunut niin
sisällöllisesti kuin ulkoasunkin osalta. Esimerkiksi postaustahtimme oli alkuaikoina
hyvin verkkainen. Pitkälti se johtui myös siitä, ettei vuoden aikana
lahjapaketteja synny niin paljoa, että voisimme viikosta toiseen niitä
esitellä. Päätimmekin laajentaa blogin kokonaisvaltaiseksi juhlablogiksi, jossa
esitellään pakettien lisäksi erilaisia lahja- ja juhlaideoita. Asiat
napsahtelivat hiljalleen paikoilleen ja blogista muotoutui sellainen kuin se
tänä päivänä on. Paketointi on edelleen blogin punainen lanka, mutta laajentamalla
aihealuetta pystymme nykyisin tuottamaan sisältöjä useammin ja monipuolisemmin.
Kuvien lisäksi olemme toteuttaneet blogiimme videotutoriaaleja.
Joulu on blogimme sesonkiaikaa ja se näkyy vahvasti
sivustollamme. Jos kaipaat vinkkejä ja ideoita paketointiin, lahjoihin ja
koristeisiin, piipahda blogissamme visiitillä. Löydät meidät muun muassa
täältä:
Verkkosivut: www.kaikkipaketissa.fi /
Instagram: https://instagram.com/kaikkipa ketissa/
Lämpimästi tervetuloa lahjapaketoinnin ja juhlaideoiden kiehtovaan
maailmaan! Kiitos Mintulle, että pääsimme marraskuun vierasbloggaajiksi.
![]() | ||||
![]() | ||||
| ||||
perjantai 23. lokakuuta 2015
Lokakuun vieraileva tähti
Lokakuussa esittelyssä taas samalla kertaa samalta kirjoittajalta kaksi ihanaa blogia Elämää hetkessä ja jouluinen Keltaisen talon joulun odotusta. Löysin aikoinaan ensin tämän joulu blogin ja liityin joulun jälkeen seuraamaan hänen toista blogiaankin. Elämää hetkessä blogisti on myös yksi niistä harvoista blogisteista joita olen tavannut myös real lifessa. Eli voidaan puhua blogiystävyydestä.
Kannattaa tutustua elämän makuiseen Elämää hetkessä blogiin sekä kurkata Keltaisen talon joulun odotukseen. Tässä kirjoittajan oma kuvaus blogeistaan.
Iloinen lähes jouluinen tervehdys kaikille!
Toinen blogini, Elämää hetkessä lähti siitä alulle, kun joulun jälkeen rupesin miettimään, että en halua meidän arkea kirjoittaa tuonne jouluiseen blogiin ja haluan sen pitää sellaisena jouluisena. Meni jonkun aikaa ennenkun tämän blogin pystyyn sain, koska nimen keksiminen oli niin haasteellista. ;) Meidän perheessä on kaksi reumalasta, blogin alkuaikoina oli ainoastaan yksi. Perheemme sairauskirjo on laaja. Perheessämme on mm. ruoka-aineallergioita, astmaa, refluksia, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta, migreeniä, lastenreumaa, epilepsiaa... Neidin reuma työllistää tällä hetkellä hurjan paljon, koska sairautta ei olla saatu kuriin (neiti sairastanut jo 5 vuotta). Joka viikko on sairaalakäyntejä ja puhelimella käyn keskusteluita, että kuinka edetä seuraavaksi. Lääkkeenä tytöllä on tällä hetkellä suoraan suoneen tiputettava biologinen lääke, se vie tiemme joka toinen viikko sairaalaan koko päiväksi. Tuonne blogiini kirjoittelen ihan kaikkea laidasta laitaan. Välillä ihan normiarkea, välillä sairaalareissuista, muutamia gluteenittomia ruokaohjeitakin löytyy matkan varrelta. Meillä tykätään leipoa ja kokata koko perheen voimin, siksi niitä ruokaohjeita on välillä kiva kirjoitella sinne muistiin, niin ei tartte aina sitten etsiä netistä reseptejä. Ja jos jonkun hyvän ohjeen löytää, niin eipä sitä muita viitsi edes kokeilla. Meidän perhe on ollut ahkeraa sakkia muuttamaan, joten jotain kuvia myös vanhoista kodeistamme löytyy. Nyt toivon mukaan saamme olla aloillamme ja nauttia meidän kodista. Uudessa kodissamme olemme asuneet nyt noin puoli vuotta. Ympärillämme on kaunis pelto, jossa voi talvella laskea pulkkamäkeä, hiihtää ja luistella. Kesällä pellolla on iso frisbeegolf rata, koriskenttä, jalkkiskenttiä ym. Joten mukavaa puuhaa ja tekemistä löytyy ihan jokaiselle.
Tässä muutama sana blogeistani. :) Lämpimästi tervetuloa seuraamaan blogejani!! Mukavaa joulun odotusta ihan jokaiselle!!
Kannattaa tutustua elämän makuiseen Elämää hetkessä blogiin sekä kurkata Keltaisen talon joulun odotukseen. Tässä kirjoittajan oma kuvaus blogeistaan.
Iloinen lähes jouluinen tervehdys kaikille!
Kiitos
Mintulle tästä kunniasta, saan olla tämän kuukauden vierailija. <3
Oli mukavaa ruveta miettimään, että mitä omista blogeistani
kirjoittaisin.
Olen neljän lapsen äiti, tällä hetkellä toimin
tyttäremme omaishoitajana ja kotona opetan muutamia kouluaineita.
Kotikoulua neiti on käynyt jo viisi vuotta jossain määrin. Lapsemme ovat
iältään 16-v, 14-v, 11-v ja 7-v. Neitimme käy koulua aina voinnin sen
salliessa, koulun kanssa teemme paljon yhteistyötä. Sairaalapäivät
vievät aikaa myös, joten välillä tehdään kotona paljonkin koulujuttuja.
Mieheni tekee kotoa käsin töitä, joten arkemme on sellaista kovinkin
vaihtelevaa. Yhtään samanlaista päivää ei meillä ole ikinä, eikä
välttämättä aamusta vielä tiedä mitä ilta tullessaan tuo. Nautimme
jokaisesta seesteisestä hetkestä ja arjen pienistä iloista, kuten
perheen yhteisistä leffailloista. Suuria emme haaveile, vaan nautimme
siitä mitä meillä on.
Kirjoittelen kahta eri blogia.
Bloggaamiseni lähti joskus siitä, kun pidän joulusta kovasti ja kaikki
ympärillä olijat eivät välttämättä jaksa ympäri vuoden kuunnella
jouluista intoiluani. Siksi laitoin sitten blogin pystyyn. Joten
Keltaisen talon joulunodotusta blogi keskittyy jouluiseen tunnelmaan
ympäri vuoden. Jotta oman mielen saa pidettyä hyvänä, niin tykkään
askarrella ja tehdä käsillä paljon, koska arki saattaa välillä olla
sellaista kovinkin kiireistä, niin on ihanaa istahtaa ja nauttia jostain
kauniista. Joulu on ajatuksissani siis ympäri vuoden. Joululehtiä luen
ympäri vuoden ja jouluisia ideoita tulee etsittyä ja kun inspiraatio
iskee, niin täytyyhän ne toteuttaa. Kesälläkin siis saattaa syntyä
jouluun liittyviä juttuja. Usein kesällä on muutenkin enempi aikaa, kun
lomaillaan, eikä ole sitä arjen pyöritystä, niin mikäs sen mukavampaa,
kun kaivaa esille askartelut. Joten jos joulusta tykkäät, niin mukaan
vaan fiilistelemään.
Toinen blogini, Elämää hetkessä lähti siitä alulle, kun joulun jälkeen rupesin miettimään, että en halua meidän arkea kirjoittaa tuonne jouluiseen blogiin ja haluan sen pitää sellaisena jouluisena. Meni jonkun aikaa ennenkun tämän blogin pystyyn sain, koska nimen keksiminen oli niin haasteellista. ;) Meidän perheessä on kaksi reumalasta, blogin alkuaikoina oli ainoastaan yksi. Perheemme sairauskirjo on laaja. Perheessämme on mm. ruoka-aineallergioita, astmaa, refluksia, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta, migreeniä, lastenreumaa, epilepsiaa... Neidin reuma työllistää tällä hetkellä hurjan paljon, koska sairautta ei olla saatu kuriin (neiti sairastanut jo 5 vuotta). Joka viikko on sairaalakäyntejä ja puhelimella käyn keskusteluita, että kuinka edetä seuraavaksi. Lääkkeenä tytöllä on tällä hetkellä suoraan suoneen tiputettava biologinen lääke, se vie tiemme joka toinen viikko sairaalaan koko päiväksi. Tuonne blogiini kirjoittelen ihan kaikkea laidasta laitaan. Välillä ihan normiarkea, välillä sairaalareissuista, muutamia gluteenittomia ruokaohjeitakin löytyy matkan varrelta. Meillä tykätään leipoa ja kokata koko perheen voimin, siksi niitä ruokaohjeita on välillä kiva kirjoitella sinne muistiin, niin ei tartte aina sitten etsiä netistä reseptejä. Ja jos jonkun hyvän ohjeen löytää, niin eipä sitä muita viitsi edes kokeilla. Meidän perhe on ollut ahkeraa sakkia muuttamaan, joten jotain kuvia myös vanhoista kodeistamme löytyy. Nyt toivon mukaan saamme olla aloillamme ja nauttia meidän kodista. Uudessa kodissamme olemme asuneet nyt noin puoli vuotta. Ympärillämme on kaunis pelto, jossa voi talvella laskea pulkkamäkeä, hiihtää ja luistella. Kesällä pellolla on iso frisbeegolf rata, koriskenttä, jalkkiskenttiä ym. Joten mukavaa puuhaa ja tekemistä löytyy ihan jokaiselle.
maanantai 21. syyskuuta 2015
Syyskuun vieraileva tähti
Tässä tulee syyskuun vieraileva tähtönen Kipua ja poskipunaa blogin Johanna. Aluksi kyllä löysin hänen jouluisen blogin Joulu Mimmin luona. Johannan tapa kirjoittaa on aito ja rehellinen, konstailematon. Selkeä tekstin jaksotus saa plussaa kummassakin blogissa ja vaikka välillä ikävistä asioista puhutaankin, niin positiivinen sävy kuultaa läpi. Mitäpä minä tässä enempää lätisemään. Annetaan Johannan itsensä kertoa hieman itsestään ja mitä blogit sisältää.
Tervehdys kaikille! Sain ilon ja kunnian kirjoittaa Vihreän talon tunnelmaan, ja tässä sitä nyt ollaan. Eli olen Johanna, nelikymppinen nainen Etelä-Suomesta, ja perheeseeni kuuluu mieheni ja meidän suloinen 2-vuotias kissamme Peppi. Kirjoitan kahta blogia, joista kerron teille ihan kohta lisää. Ensin kerron, miksi aloin kirjoittamaan ensimmäistä blogiani. Eli minulla todettiin alkukesästä fibromyalgia, joka tosin oli kiusannut minua jo pitkään. Erilaiset kivut siis ovat varjostaneet elämääni jo kauan, kuten kivut jalkaterissä, käsissä ja nyt myös olkapäässä. Olen myös kärsinyt jo pitkään unettomuudesta, ja sekin on fibromyalgian yksi oire. Viime keväänä tilanne ajautui pahaksi, kun sairastin kovaa flunssaa pari kuukautta. Jalkani alkoivat turvota, ja kivut pahenivat entisestään. Niin sain viimein diagnoosin, kun lääkäri teki perusteellisen tutkimuksen. Saatuani diagnoosin päätin heti, että alan pitämään blogia, että löydän ehkä itselleni vertaistukea, ja voin mahdollisesti sitä antaa myös muille. Niin syntyi Kipua ja poskipunaa, mikä sisältää myös kosmetiikka-aiheisia postauksia, juttuja Pepistä, matkoistani maailmalla ja mitä nyt milloinkin.
Ja sitten tämä
minun toinen blogi. Sehän on joulublogi Joulu Mimmin luona. Olen useita
vuosia seurannut joulublogeja ahkerasti. Luultavasti olen seurannut ihan
jokaista joulublogia Suomessa, ja haaveillut omasta. Nyt tuntui, että
oli sopiva hetki perustaa oma blogi, mihin voin kanavoida kaiken
jouluintoni. Ja se on ollut mukavaa! Minulla on paksu vihko, mihin
kirjaan ideat blogia varten. Pääasiassa säästelen ideoita lähemmäs
joulua, ja kaikenlaista kivaa onkin jo suunnitelmissa! Tämä blogi on
minulle todella rakas, ja toivon, että se välittyy lukijoille.
Olet lämpimästi tervetullut blogieni pariin <3.
Ja Mintulle lämpimät terveiset ja kiitokset. Oli kiva kirjoittaa tätä juttua! :)
Olet lämpimästi tervetullut blogieni pariin <3.
Ja Mintulle lämpimät terveiset ja kiitokset. Oli kiva kirjoittaa tätä juttua! :)
perjantai 24. heinäkuuta 2015
Heinäkuun vieraileva tähti
En muista tarkalleen milloin aloin Katin Ei ihan vielä blogia seuraamaan, mutta ihastuin siihen samantein. Aika blogi urani alkua se kuitenkin oli ja alusta alkaen Kati on ollut yksi suosikki blogisteistani. Kati kirjoittaa hauskasti, rennosti, värikkäästi ja mukaansa tempaavasti. Yhtään tylsää tekstiä et Katin blogista löydä. Hän esittelee myös paljon lasten vaatteita ja mallina toimii ihana tällä hetkellä 8-vuotias tyttö joka osaa kyllä poseeramisen taidon (jos sillepäälle sattuu). Vaatteita on paljon kivempi katsoa lapsen yllä kuin pelkkiä kollaaseeja, mutta jos Kati tekee kollaasinkin niin sekin on hauska ja värikäs. Äh, mitä minä tässä enää selitän. Annetaan kirjoitus vuoro Katille itselleen.
Heippa kaikille! Tänään ei kuullakaan Vihreän talon tunnelmista, vaan näppäimistö sauhuaa punapäätyisessä kerrostalossa. Sain Mintulta kunnian olla hänen bloginsa heinäkuun vieraileva tähti. Näin kivaa kunniaa ei olekaan aiemmin osunut kohdille...
Olen siis Kati ja
nähnyt elämää jonkin verran päälle 30 vuotta. Naimisissa olen ollut nyt
vähän päälle 8 vuotta tietokonepeleihin hurahtaneen nörtin kanssa ja
elämääni sulostuttaa myös 8-vuotias tytär, joka näyttää tulevan kovasti
isäänsä. Olemme siis kokolailla tavallinen perhe kokolailla tavallisessa
laitakaupunkilähiössä.
Heippa kaikille! Tänään ei kuullakaan Vihreän talon tunnelmista, vaan näppäimistö sauhuaa punapäätyisessä kerrostalossa. Sain Mintulta kunnian olla hänen bloginsa heinäkuun vieraileva tähti. Näin kivaa kunniaa ei olekaan aiemmin osunut kohdille...
Syy siihen, miksi pääsin
tänään kynäilemään tänne Mintun blogiin on siinä, että kirjoitan blogia
nimeltä Ei ihan vielä! Blogin nimi kirjoitettiin aluksi ilman
huutomerkkiä, mutta huutomerkin kanssa se on ehdottomasti painokkaampi
ja kuvaa paremmin sitä, mitä haluan nimellä viestittää. Jokainen nainen,
jolla on kumppaninaan mies tai sitä elämää sulostuttavaa jälkikasvua
pyörimässä jaloissaan, tietää kyllä mitä tarkoitan. Kehoitatpa
vaihtamaan lampun eteiseen, siivoamaan jälkensä keittiöstä tai lähtemään
shoppailemaan kanssasi, mies huutaa "joo, joo! Kohta! Hetken päästä! Ei
ihan vielä!" Sama pätee myös lapsiin. Aloitin Ei ihan vielä! -blogin
kirjoittamisen kevättalvella 2012. Tyttö oli silloin viittä vaille
5-vuotias. Hän leikki huoneessaan ja huutelin hänelle, että tulepas
keksimään äidin uudelle blogille nimi. Huoneesta kuului: "Ei ihan
vielä!". Huutelin kiitokset perään ja hetken päästä viereeni könysi Pet
Shopeineen tyttö pyörein silmin kyselemään, että mistä häntä kiittelin.
Blogi
on muuttunut reilussa kolmessa vuodessa jonkin verran siitä, mitä se
oli aluksi. Pääpaino on kuitenkin edelleen meidän arjessamme, arjen
lieveilmiöissä, nettishoppailussa ja lastenvaatteissa. Elämä ei mene
aina niin kuin sen haluaisi menevän, mutta blogini olen halunnut pitää
positiivisenä ja värikkäänä paikkana, jonne olen pääasiassa halunnut
tallentaa elämän pieniä herkkuhetkiä -joskus ihan kirjaimellisestikin.
Mies tekee pääasiassa säännöllistä päivätyötä reissaten välillä ympäri
maailmaa. Itse olen työskennellyt pätkätyön paineessa hoitoalalla noin
10 vuotta ja tyttö aloitta pian 2. luokan koulussa. Arki tuntuu usein
loputtomalta oravanpyörältä, jossa ilonaiheet revitään milloin
onnistuneista räiskäleistä tai kesälomaretkistä, milloin
alennusmyynneistä tai vaikkapa mahtavasta ripsivärilöydöstä.
Ei ihan vielä! ei ole
ensimmäinen blogiviritelmä, joka on syntynyt näppikselläni. Tytön
ollessa pieni, kirjoitin vauva- ja taapero -aiheista blogia. Blogit ja
blogien maailma ovat muuttuneet todella paljon noista ajoista, joita
välillä haikeudellakin muistelen. Elämä tässä ja nyt on kuitenkin
ihmisen parasta aikaa! Mukavaa loppukesää kaikille! Kiitos Mintulle,
että sain olla vierailevana tähtenä hänen kauniissa blogissaan, jossa
olen viihtynyt lukijana itsekin jo hyvän tovin. Tervetuloa myös
kurkkimaan meidän arkeamme ja eloamme Ei ihan vielä! -blogiin. Ovet ovat
ystäville aina avoinna.
Kesäisi terveisin: Kati Eiihanviela
perjantai 29. toukokuuta 2015
Toukokuun vieraileva tähti
Hän on Anna, Haaveita ja oikeeta elämää blogista.
Ihastuin heti Annan aitoon ja avoimeen tapaan kirjoittaa blogia. Niin haaveistaan kuin oikeesta elämästä. Enemmän kuitenkin juuri siitä oikeasta elämästä isojen hyvien kuvien kera kuvitettuna, mutta annetaanpa Annan itse kertoa itsestään ja blogistaan.
Moikka vaan kaikki Mintun lukijat. Kirjottelen Haaveita ja oikeeta elämää blogia ja nyt oon hypännyt yhden postauksen ajaks Mintun kelkkaan ;)
Oon 26 vuotias, Pirkanmaalla asuva, 2 lapsen äiti. Kotiäitiys sai mun osalta päätöksen joulukuussa, jollon siirryin koulun penkille. Jos kolmas kerta toden sanois, eli toivon että se ammatti nyt löytyis mitä haluis tehdä - ainakin sen aikaa kun keksii jonkun uuden ;) Nyt siis pänttään päähäni Lähihoitajan oppeja, sitä ennen on tullut aukastua merkonomin sekä parturi-kampaaja puolen kirjoja.
Blogia oon kirjotellu nyt n. 4 vuotta, mutta en kokoajan säännöllisesti. Jossain vaiheessa tuli pitkä tauko ja poistinkin kaikki vanhat postaukseni. Alkuun verrattuna muutosta on myös siinä, että en laita lapsista enää naamakuvia enkä kirjota niistä nimillä. Muuten blogini sitten pyöriikin aika paljon lasten ympärillä. Mielipide kirjotuksia julkaisen sillontällön, mikäli jos mielenkiintonen aihe on tullut vastaan ja josta on kiva saada omakin mielipide julki. Tykkään sisustamisesta, joten kotikuvia vilahtelee välillä, mutta sisustusblogiksi ei mun blogista ole.
Voin myöntää, että kaiken mukavan ostelu tekee mulle kivan olon. Tuun hyvälle tuulelle hyvien ostoksien takia ja lähdenkin aika usein muuten vaan kaupoille pyörimään. Näitä ostoksia sitten vilahtelee blogissa, usein kyllä lastenvaatteiden muodossa. Tykkään liikunnasta ja käyn ryhmäliikunta tunneilla, niistä kirjottelen joskus, mutta melko harvoin.
Mitäs sitten vielä... Ei kai muuta kun oikein hyvää kesän odotusta kaikille! :)
Ihastuin heti Annan aitoon ja avoimeen tapaan kirjoittaa blogia. Niin haaveistaan kuin oikeesta elämästä. Enemmän kuitenkin juuri siitä oikeasta elämästä isojen hyvien kuvien kera kuvitettuna, mutta annetaanpa Annan itse kertoa itsestään ja blogistaan.
Moikka vaan kaikki Mintun lukijat. Kirjottelen Haaveita ja oikeeta elämää blogia ja nyt oon hypännyt yhden postauksen ajaks Mintun kelkkaan ;)
Oon 26 vuotias, Pirkanmaalla asuva, 2 lapsen äiti. Kotiäitiys sai mun osalta päätöksen joulukuussa, jollon siirryin koulun penkille. Jos kolmas kerta toden sanois, eli toivon että se ammatti nyt löytyis mitä haluis tehdä - ainakin sen aikaa kun keksii jonkun uuden ;) Nyt siis pänttään päähäni Lähihoitajan oppeja, sitä ennen on tullut aukastua merkonomin sekä parturi-kampaaja puolen kirjoja.
Blogia oon kirjotellu nyt n. 4 vuotta, mutta en kokoajan säännöllisesti. Jossain vaiheessa tuli pitkä tauko ja poistinkin kaikki vanhat postaukseni. Alkuun verrattuna muutosta on myös siinä, että en laita lapsista enää naamakuvia enkä kirjota niistä nimillä. Muuten blogini sitten pyöriikin aika paljon lasten ympärillä. Mielipide kirjotuksia julkaisen sillontällön, mikäli jos mielenkiintonen aihe on tullut vastaan ja josta on kiva saada omakin mielipide julki. Tykkään sisustamisesta, joten kotikuvia vilahtelee välillä, mutta sisustusblogiksi ei mun blogista ole.
Voin myöntää, että kaiken mukavan ostelu tekee mulle kivan olon. Tuun hyvälle tuulelle hyvien ostoksien takia ja lähdenkin aika usein muuten vaan kaupoille pyörimään. Näitä ostoksia sitten vilahtelee blogissa, usein kyllä lastenvaatteiden muodossa. Tykkään liikunnasta ja käyn ryhmäliikunta tunneilla, niistä kirjottelen joskus, mutta melko harvoin.
Mitäs sitten vielä... Ei kai muuta kun oikein hyvää kesän odotusta kaikille! :)
tiistai 28. huhtikuuta 2015
Huhtikuun vieraileva tähti
Se olisi huhtikuun vierailevan tähden vuoro. Tähän kuukauteen valitsin Korustamon Eilan ihan erityisestä syystä visiitille Vihreään taloon. Meillähän oli miehen kanssa hääpäivä tuossa kuukauden alussa ja Eilalta tilasin viime vuonna vartavasten häihini uniikin ja kauniin rintakorun. Kas tässä...
Eikös olekkin hieno. Muitakin koruja on tullut Eilalta tilailtua ja arvonnoissa voitettua. Todella upeaa käsityötä, mutta kertokoon Eila itse enemmän harrastuksestaan:
Minttu pyysi minua kirjoittamaan esittelyä blogistani ja kertomaan koruharrastuksestani. Sitä saa mitä pyytää
Eikös olekkin hieno. Muitakin koruja on tullut Eilalta tilailtua ja arvonnoissa voitettua. Todella upeaa käsityötä, mutta kertokoon Eila itse enemmän harrastuksestaan:
Minttu pyysi minua kirjoittamaan esittelyä blogistani ja kertomaan koruharrastuksestani. Sitä saa mitä pyytää
Olen Korustamo-blogin Eila, ja ikää on kertynyt jo 54v.Kaikki alkoi koruilusta, toisin sanoen halusin kokeilla, osaanko itse tehdä itselleni avainkaulakorua. Katselin netistä ohjeita ja marssin sitten Sinelliin.Myyjä auttoi tarvikkeiden valinnoissa ja kai ostin samalla parit pihditkin.Sitten huomasin, että sain jotain aikaiseksi ja homma eteni kaula-ja rannekoruihin.15.8.2011 romahti koko maailmani, kun esikoiseni Jussi, loukkaantui erittäin vakavasti mopo-onnettomuudessa. Alkuun oli epävarmaa, jääkö hän edes henkiin. En pystynyt enää menemään töihin ja jäin sairauslomalle.Mieleni oli ihan maassa ja tietysti syytin itseäni koko onnettomuudesta.Sain passituksen terapiaan ja mielialalääkityksen.Jotenkin korujen tekeminen alkoi olla jokailtainen puuhani. Huomasin saavani siitä apua pahaan olooni ja sain olla “muissa maailmoissa”,olla ajattelematta , miten Jussi paranee, jos paranee tai mitä pahaa voisi vielä tapahtua.Koruja oli kertynyt ja selatessani nettiä etsiskellen oppia ja ohjeita, löysin blogeja, joissa oli kauniita koruja esillä.Jonkin aikaa mietin, ja uskaltauduin sitten itsekin perustamaan blogin, Korustamon.Vaikka nimi viittaa koruihin, kirjoitan siellä myös joskus poikani asioista.Korujen kuvaaminen on mukavaa ja myös joskus haastavaa.Tottakai on myös kiva saada palautetta lukijoilta onnistumisista ja kritiikkiäkin voi esittää.
Blogi on saanut mieleni paremmaksi ja siitä on tullut rakas harrastukseni. Jussikin on kuntoutunut siinä samallaItse olen palannut töihin myös.
Blogimaailmassa “tapasin” myös Mintun, ja kannustankin häntä olemaan oma iloinen itsensä ja nauttimaan nuoruuden päivistä täysilläTerveisin
Eila
![]() | ||||
| ||||
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Maaliskuun vieraileva tähtönen on...
Outi Outis life blogista. Ihana ja aina jotain askarteleva Outi saa hymyn huulille ja hyvälle tuulelle harmaanakin päivänä. Vuosi takaperin, kun tutustuin Outin blogiin oli sillä vain parikymmentä lukijaa. Nyt määrä on kasvanut yli sadan. Kuitenkin, jos Outi ei ole sinulle vielä tuttu, niin käy tsekkaamassa. Mut nyt sananvalta Outille itselleen.
Heippa!
Ihanainen Minttu pyysi minua bloginsa kuukausivieraaksi ja täytyy kyllä sanoa, että olin todella otettu kohteliaisuudesta, kiitos Minttu.
Minä olen siis Outi ja pidän blogia nimeltään Outiś life. Kauhukseni huomasin olevani keski-ikäinen ja täyttäväni 40 vuotta ensi kuussa. Olen kahden lapsen äiti, tytär on jo 17-vuotias ja poika 12-vuotias. Olen naimisissa Marokkolaisen miehen kanssa. Yhteiseloa on takana jo päälle 23 vuotta, joista naimisissa olemme olleet 19 vuotta. Olemme siis monikulttuurinen perhe, joka on niin vietävän tylsä, että siitä harvoin kirjoittelen blogissani :)
Blogissani pääosassa ovat tuunaamani tavarat ja ohjeet tuunailuihini. Välillä voi vilahtaa ruokaohjeita ja välillä sisustushömpötyksiä. Muutaman kerran olen itsekkin uskaltautunut kameran eteen ja siitä on syntynyt asupostauksia. Luokittelisinkin blogini lifestyle kategoriaan, koska pompin blogissani aiheesta toiseen, silleen fiiliksen mukaan.
Blogia olen nyt pitänyt 2 vuotta. Aloitin blogin pitämisen ystävien ehdotuksesta ja se onkin ollut mitä mainioin päiväkirja omille tekemisille. Vuoden 2012 isänpäivänä isäni kuoli keuhkosyövän uuvuttamana ja siitä alkoi lähes maaninen askartelu-, tuunailu- ja virkkausvaihe. Minulla oli kova tarve saada nollattua pää ja huomasin jatkuvan touhuamisen auttavan minua. Siitä se ajatus blogistakin vähitellen syntyi. Olen ollut niin kovin onnekas saadessani matkaani mukaan monta mahtavaa lukijaa ja toisia blogeja luettavakseni. Muutamista ihmisistä tunnen saaneeni myös todellisia ystäviä. Usein yksi pienikin kommentti lukijalta voi nostaa hymyn huulilleni ja pelastaa koko päivän. Blogi on minulle voimavara, jonka eteen haluankin tehdä töitä.
Tulepa sinäkin kurkkaamaan mitä se Outi siellä Outiś life:ssa meuhkaa tällä kertaa :) Moi,moi!
Heippa!
Ihanainen Minttu pyysi minua bloginsa kuukausivieraaksi ja täytyy kyllä sanoa, että olin todella otettu kohteliaisuudesta, kiitos Minttu.
Minä olen siis Outi ja pidän blogia nimeltään Outiś life. Kauhukseni huomasin olevani keski-ikäinen ja täyttäväni 40 vuotta ensi kuussa. Olen kahden lapsen äiti, tytär on jo 17-vuotias ja poika 12-vuotias. Olen naimisissa Marokkolaisen miehen kanssa. Yhteiseloa on takana jo päälle 23 vuotta, joista naimisissa olemme olleet 19 vuotta. Olemme siis monikulttuurinen perhe, joka on niin vietävän tylsä, että siitä harvoin kirjoittelen blogissani :)
Blogissani pääosassa ovat tuunaamani tavarat ja ohjeet tuunailuihini. Välillä voi vilahtaa ruokaohjeita ja välillä sisustushömpötyksiä. Muutaman kerran olen itsekkin uskaltautunut kameran eteen ja siitä on syntynyt asupostauksia. Luokittelisinkin blogini lifestyle kategoriaan, koska pompin blogissani aiheesta toiseen, silleen fiiliksen mukaan.
Blogia olen nyt pitänyt 2 vuotta. Aloitin blogin pitämisen ystävien ehdotuksesta ja se onkin ollut mitä mainioin päiväkirja omille tekemisille. Vuoden 2012 isänpäivänä isäni kuoli keuhkosyövän uuvuttamana ja siitä alkoi lähes maaninen askartelu-, tuunailu- ja virkkausvaihe. Minulla oli kova tarve saada nollattua pää ja huomasin jatkuvan touhuamisen auttavan minua. Siitä se ajatus blogistakin vähitellen syntyi. Olen ollut niin kovin onnekas saadessani matkaani mukaan monta mahtavaa lukijaa ja toisia blogeja luettavakseni. Muutamista ihmisistä tunnen saaneeni myös todellisia ystäviä. Usein yksi pienikin kommentti lukijalta voi nostaa hymyn huulilleni ja pelastaa koko päivän. Blogi on minulle voimavara, jonka eteen haluankin tehdä töitä.
Tulepa sinäkin kurkkaamaan mitä se Outi siellä Outiś life:ssa meuhkaa tällä kertaa :) Moi,moi!
keskiviikko 25. helmikuuta 2015
Helmikuun vieraileva tähtönen
Ihainen Noora on tämän kuukauden vieraileva tähti Vihreässä talossa. Itse tykkään Nooran positiivisesta tavasta kirjoittaa lyhyitä, mielenkiintoisia ja elämänmyönteisiä tekstejä. Hän kertoo blogistaan näin:
Hei! Olen Noora ja pian 28-vuotias nainen Tampereelta. Perheeseeni
kuuluu aviomies ja kaksi poikaa. Bloggaamisen aloitin n. puolitoista
vuotta sitten siskoni innoittamana. Siskoni kirjoitti omaa blogia ja
raotti minulle bloggaajien ihmeellistä maailmaa. Jotenkin se maailma
kiehtoi, sillä kaikki tuntui niin uudelta ja ihmeelliseltä. Silloin olin
vielä aika tietämätön kaikesta ja aloitin ihan puhtaasti kirjoittamaan
asioista hieman päiväkirjamaiseen tyyliin. Kirjoittaminen on kuitenkin
aina ollut minulle tärkeää ja blogin lisäksi kirjoitan mm. tarinoita ja
runoja. Tämmöinen pieni taiteilijasielu siis olen.
Mistä
sitten Together in Wonderland sai alkunsa? Lapset ovat elämäni
keskipiste, joten siitä Together in wonderland nimi sai alkunsa.
Pienille lapsille koko maailma on kuin suuri leikkipaikka, ihmemaa ja
äitinä se kaikki koetaan yhdessä seikkailen.
Blogi
kertoo kuitenkin myös monesta muusta asiasta, jotka kuuluvat minun
maailmaani. Kuten nähtävyydet, kauneudenhoito, vaatteet, askartelut ja
sisustus sekä ruoka. Blogini ei siis pelkästään ole ns. Kideblogi vaan
enemmänkin Lifestyle blogi. Se ei kulje samanlaisena päivästä toiseen
vaan saattaa toisinaan jopa yllättää.
Olen
alusta asti ollut rehellinen ja avoin ja halunnut jakaa ilot ja surut.
Kuitenkin enemmän pidän blogiani hyvänmielen blogina, koska olen
tällainen rempseä tyyppi ja koitan elää elämää positiivisella
elämänasenteella avoimin sydämin!
Blogini on minulle harrastus, josta tulee päivä päivältä tärkeämpää<3
Olin
todella otettu, kun Minttu pyysi minua vierailevaksi tähdeksi ja
toivotan kaikki teidät sydämellisesti tervetulleeksi kurkkaamaan
blogiani.
Iloa ja aurinkoista alkavaa kevättä kaikille toivoo; Noora / Together in Wonderland
Iloa ja aurinkoista alkavaa kevättä kaikille toivoo; Noora / Together in Wonderland
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
