Tässä on ollut hieman hiljaista, kun hammassärky vei voiton. Lokakuun puolella tunsin, että pitää saada aika hammaslääkäriin. Vihloi niinkovin ettei saanut yöllä nukuttua. Sieltä paljastui juurihoito. Se aloitettiin ja senkin jälkeen vielä aiheutti kipuja kun ne lääkkeet vaikutti. Vasta viime viikolla sain hampaan kuntoon ja tällä viikolla oli tarkastus. Loppurupeama oli se että neljä reikää, yksi (jo tehty juurihoito) ja yks ehkä poistettava hammas tai juurihoito. Hammaslääkäri miettii sitä vielä mitä tehdä. Eli siis neljä reikää ja kaks juurihoitoa. En tiedä haluanko hampaan pois vai tehdä juurihoidon, mutta se ei ole onneksi minun päätettävissäni.
Eikä tänne oikeastaan kuulu mitään uutta tai no joo. Äitin kummikin kuoli, mutta taisi kuolla vanhuuteen. Oli jo yli 80-vuotias. Iskän isoveli on joutunut sairaalaan. Se ei pysty puhumaan eikä pysty nielemään ruokaa. Eikä sillä ole vaimoa, naisystävää eikä lapsia. Sisko ja veli aina soittelee miten menee. Kurja kohtalo. Olla yksin sairaallassa. Täytyy vielä taistella pääseekö elävien kirjoihin, mutta huonolta näyttää. Että tämmöstä. Eli ei mitään kivaa. Toivottavasti tää onni kääntyis joskus. Minä jatkan hammaslääkärillä käyntiä ja toivon että kaikki menee hyvin.
torstai 15. marraskuuta 2018
sunnuntai 11. marraskuuta 2018
Isänpäivä
Iskä siitä voisi kirjoittaa monta hyvää tarinaa, niin iloisuudesta kuin kärttyisyydestä. Iskä on ollut se jonka kanssa olen eniten tehnyt asioita. Minä olen ylpeä omasta iskästäni miten paljon hän teki mun kaa asioita Me tehtiin semmoisia asioita mihin äiti ei tullut mukaan. Käytiin Sirkuksessa, Huvipuistossa, retkillä ja niin edelleen. Onneksi minun isälläni on ollut aikaa minulle koko lapsuus. Isä on ollut aina huolissaan kun on kipuja tai olen ollut liian myöhään ulkona. Hän on aina sanonut sairaana ollessani, että hän haluaisi kivut itselleen ettei mun tarvitse kärsiä. Me ollaan naurettu ja riideltykkin, kun molemmat suuttuu aika herkästi ja lepytään. Sen takia ymmärrän miksi äiti on aina sanonut: Menkää nyt jonnekkin niin saan hetken rauhaa!
Lähetin iskälle kortin sekä soitin tänään vaan kertoakseni kuinka paljon Rakastan.
| Kuva otettu 80-luvun lopulla. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
