Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muumimukit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muumimukit. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. toukokuuta 2018

Muumimuki Taikuri

Arvatkaa mitä? Mä sain Taikurin mukin. Minä olen ihan innoissani tästä. Nimittäin ystävä (joka lukee tätä blogia)  ostin sen minulle, kun kerroin edellisessä esittelyssäni kaipaavani tätä mukia. Hän sai kyllä mahti super hyvät kiitokset tästä.



En tiedä mikä tässä lumosi mut, mutta Taikuri ei koskaan käsitelty muumimukeissa. Se semmoinen miten mie nyt sen sanoisin: Taianomainen muki. Taikuri ja taiat helppo yhdistää. Ehkä se tuo hyvää onnea mulle. .


tiistai 17. huhtikuuta 2018

Muumimuki Kevättalvi

Meillä ei hirveästi ole rahaa. Muuta kuin ostaa ruokaa ja maksaa laskut. Minä haaveilin muumimukista jo marraskuussa, mutta ei ollut varaa ostaa, mutta... Nyt sain sen, Kevättalven mukin. Voitin äitin miesystävän arvasta kympin (sillä piti ostaa jotain muuta kuin ruokaa) ja äiti lainas loput rahat, niin sain sen. Onneksi niitä oli vielä huhtikuussa myytävänä.



Tässä on niin ihana keväntulon merkki. Nuuskamuikkunen tuulee muumimaahan ja Pikku Myy sekä Muumipeikko jo odottavat heitä. Tässä on myös ihana värimaailma joka lumoaa mut. Siis olen todella todella ihastunut tähän mukiin. Onneksi sain sen vielä vaikka on talven kausimuki. Minä taidan keräillä aikalailla mukavia mukia ihan vaan silmien iloksi kuin käyttöön.

perjantai 21. lokakuuta 2016

Voi muumi minkä teit!

Käytiin äitin kanssa isoilla kylillä katastamassa auto. Poislähtiessä pyörähdettiin paikallisessa S-Marketissa joka on kaks kertaa meidän kylän S-kaupan kokoinen. Tarkoitus oli ostaa iltapala mandariinit, mutta matkaan tarttui muutakin. Suoraan keskellä kauppakäytävää oli tyrkyllä uusimmat joulun sesonki muumimukit. Aluksi oltiin sitä mieltä, että ei. Ei osteta mitään ylimääräistä. Vaan kuinkas sitten kävikään...


Minusta muumipeikko on jotenkin todella hellyyttävän näköinen tuossa mukissa.


Tänä vuonna en osannut uneksiakkaan, että saisin omakseni jouluisen muumimukin. Äiti varoittelikin, että tämä saattaa olla sitten minun ainoa joululahja tänä vuonna. Huh, onneksi en tätä joulupukilta pyytänytkään, vaan lähetin hälle puutelistan uupuvista dvd-levyistä. Eräs tonttu vähän vihjaili, että ainakin Zootopia olisi tulossa. Hih, jännää tämän joulunaika. Meidän pieneen kylään eivät edes joulukonvehdit ole rantautuneet, mutta täältä löytyi niitäkin ja äiti osti itselleen Pandan juhlapöydän konvehtirasian.  Itse en edelleenkään suklaasta välitä, niin konvehdit eivät aiheuttaneet minussa mitään suuria tuntemuksia.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Muumimuki ja muuta mutinaa

Tänään on äitin syntymäpäivä. Huomenna 15.3. on iskän syntymäpäivä. Maaliskuussahan on paljon syntymäpäiviä, kun nämä ovat niitä juhannuksen valoisten öiden tuotoksia. Iskälle en nyt lahjaa hankkinut ja äitinkin lahjan sain jo ennen joulua Korustamon Eilalta. Kiitos vaan Eila. En tiedä tuliko sähköpostini koskaaan perille jossa tästä korusta kiitin.


Aluksi ajattelin säästää äiskäpäivään tämän, vaan enpä malttanut odottaa sinne asti. Kyseessä siis kaulakoru. Kummallekkin kortin kirjoitin.

Äitille kissaa ja koiraa.
Iskälle huumoria ja Hörölää.
Itseäni muistin naistenpäivän kunniaksi muumimukilla. Mukihan on ikivanha, mutta tämä uupui kokoelmistani ja halusin tuon ihanan värin vuoksi juuri tämän mukin.

Hosuli
Tällaista pientä tänään ja anteeeksi nuo kuvat, kun en ole jaksanut niitä rajailla.
Mut mulla on uutisia nimittäin ensi kerralla starttaa uusi sarja blogissani, mutta mikä se on sitä en vielä paljasta. Pysykäähän kanavalla!

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Puoli vuotta myöhässä sesongista

Hinta ratkaisee ei ajankohta, kun minä muumien sesonkimukeja ostelen. Kesämukit komeilee kaupan hyllyllä, mutta minäpä kotiutin viime talven mukin vasta nyt. Paikallisessa ruokakaupassa 30 prossan alella 10,47 euroa.



Tää kun ei kuvaltaan niin houkuttanut kalliiseen hintaan ostamaan joulun alla, mutta nytpä tarttui mukaan mukavalla ale prossalla ja normi muumimukin hinnalla. Kesäsesongin mukikaan ei houkuta. Ehkä ensi talvena kotiutuu sitten se.

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Äitini on kuin muumimamma

Mun äiti on kuin muumimamma tahtoo aina kaikille hyvää ja on lämminhenkinen. Syli avoin ja auttavainen. Viime viikko oli huono, mutta äiti onnistui piristämään sitä edes hiukan. Torstaina aivan yllättäen tuli kylään ja toi tullessaan talo muumimukin.


On se vaan kaunis. Tuo vieressä oleva hauska koira tuli Rölli suklaamunasta joka löytyi talon sisältä.


Aikasta vekkuli kaveri vai mitä.


Tätä olin jo kauan kokoelmiini himoinnut ja nyt sen sain. Kiitos ihanan äitini. Ei hän kyllä ihan muumimamma ole kun ei käytä käsilaukkua, mutta tarkoitinkin lähinnä luonnetta.

perjantai 10. lokakuuta 2014

Muumimukeilua

Monihan meistä keräilee muumimukeja-niin minäkin. Tai no ei sitä oikeastaan voi mun kohdalla  keräilyksi sanoa, koska en himoitse koko sarjaa, vaan ostan silloin tällöin tarjouksesta jonkun mikä silmääni miellyttää. Usein värin tai hahmon mukaan.
En osta uusinta sesonki tai uutuus mukia heti, kun se kauppoihin ilmestyy. Omistan kolme kesä sesonki mukia ja kaksi joulumukia. Joulumukit ovat kyllä ihania ja ne haluaisin kaikki saada ja kesä mukeista "raita sarjan". Suosikkini onkin värikäs "raita sarjan" Pikku Myy ja saippuakuplat. Myös muumimamman saman sarjan sesonki muki löytyy. Sekä Niiskuneiti ja runoilija uudemmasta kesämuki sarjasta.
Suurimman osan mukeista äiti on ostanut minulle lahjaksi ja jotkut valinnut ihan oman maun mukaan. Yleensä kuitenkin kerron minkä mukin haluaisin. Mut kyllä yllätyksetkin ovat kivoja, kun ne ovat muumia.

Vaaleanpunainen muki ei ollut toivelistalla, mutta äiti osti sen viime syksynä, kun haaveilin häistä.
Suosikki hahmoni ovat Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy. Olenkin hieman pettynyt kun Nuuskamuikkusesta ei ole tullut mitään erikoismukia tai sesonki mukia. Vain se yksi ainoa sininen. Se olikin muistaakseeni mun eka muumimuki ja yhdessä vaiheessa niitä oli kaksi, kun sain toisen äitiltä lahjaksi eikä se muistanut mun jo omistavan sellaista. Myin toisen kuitenkin rahapulassa pois.
Keltainen Pikku Myy vielä puuttuu, mutta vihreä ja saippuakuplia löytyy. 
Ihanimman värinen on mintunvihreä Nipsu. Myös turkoosit ja liilat mukit ovat pirtsakoita.

Näistäkin kolmesta äiti on ostanut yllärinä tuon vaaleanpunaisen. Nuuskamuikkunen on ihanin!
Itselleni tarrat eivät ole tärkeitä. En kerää mukeja niiden rahallisen arvon vuoksi, vaan kivan ulkonäön takia ja huolisin vaikka sangattoman mukin kynäpurkiksi. Kauneus on katsojan silmissä ja arvokin mitataan niin monella eri tavalla. Toiset tykkää ajanpatinasta. Toiset tahtoo silkosen sileää ja uutta.

Keräiletkö sinä muumimukeja ja millä perusteella? Mulle kaikki heti vai ainoastaan sesonkia tai "taviksia"? Kenties värin mukaan? Käytätkö niitä vai pidätkö koristeena?

perjantai 15. elokuuta 2014

Uusin muumimuki

Jo aiemmin alkukesästä kerroin, että äiti tilasi minulle Kodin Kuvalehden syntymäpäivä lahjaksi, kun siinä sai tilaajalahjana muumimukin. Eli sain samalla kaksi lahjaa viiden kuukauden lehdet ja kauan himoitsemani muumi Muutto mukin vai Seikkailu. Kumpi tää on Muutto muki vai Uusi seikkailu?
No, jokatapauksessa tykkään tän mukin hillitystä väristä ja kuvituksesta.



En osannut päättää miltä kantilta laitan kuvan, niin laitoin joka kulmasta. Tässähän on mukavasti tapahtumaa koko mukissa eikä niinkuin perusmukeissa vain kaksi eri kuvaa.

                                                  Taattua laatua!

Mites te, tykkäättekö enemmän perusmukeista vai näistä erikoismukeista? Miellyttääkö Muuttomuki teidän silmää?

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Mä lankesin

Täytyy tunnustaa, että lankesin nyt jo ennenkuin kesäkään kunnolla alkanut niin ostamaan muumimukin. Niin juuri sen sesonki mukin, mutta mulla on ainakin kaksi pätevää syytä siihen miksi näin pääsi käymään. Ensinnäkin se oli tarjouksessa 14 euroa maksoi vain! Kaupungissa käytiin sieltä tarttui mukaan. Meidän kylän ruokamarketissa sama muki maksaa 20 euroa ja tarjouksessa näytti olevan 17 euroa. Todella hyvä syy ostaa siis pelkästään jo tuon takia, mutta toinen syy tai "perustelu miehelle" on tämä. Kaikki muumimukeilijat tietää, että kyseessä on niiskuneiti ja runoilija niminen muki. Elikkäs johan toki runoilijalla pitää olla runoilija muki.
Aika noheva perustelu vai mitä...

Pikku häiskäkin tykkää näköjään. Kurkki kulman takaa ja nosti peukun pystyyn. Vai hetkinen hei. Se taitaa olla ihastunut niiskuneitiin. Tiedä häntä mitä tuo tyyppi miettii. Kaikki sille kuitenkin kelpaa, kun peukku pystyssä joka kerta.

Tämän suloisen aasinsillan kautte jatketaan vielä vähän runo teemalla. Sehän on nyt nimittäin niin, että perjantaina noudan vihkon painosta. Siitä kuvaa ja esittelyä enemmän siis tiedossa tulevana viikonloppuna. Joten pysyhän kanavalla, jos kiinnostaa.

Sateenkaaren alla blogissani esitellään nykyään muutakin kuin vain koruja. Nimittäin hauskoja asioita ja juttuja. Myöhemmin myös sisustetaan ja paljastan meidän kotimme "luonnollista ilmettä". Joten kannattaa vierailla sielläkin.

Tervetuloa mietteisiin uusi lukija Aniat! Ilahduttava huomata ,että joku on tänne tiensä löytänyt. Tässäpä tulikin nyt monta pikkusta asiaa samalla kertaa tiedotettua joten jatketaan ensi kerralla jollain ihan muulla aiheella. Aurinkoista loppuviikkoa!

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Kolme yllätystä

Olen jo jonkin aikaa höpöttänyt siitä lahjasta jonka tilasin itselleni. Kauan sitä kaipasin ja nyt sen sain nimittäin...

Pikku Myy saippuakuplia muki!!! Olen todella iloinen, että viimein löysin tämän kohtuulliseen hintaan. Tarkoitus ei todellakaan ole kaikkia muumimukeja kerätä vaan ne omaa silmää kiehtovat kaunistukset ja Myy nyt on vaan mun yksi suosikki hahmoistanikin muumeissa. Harmillista kun nuuskamuikkusesta on vain olemassa yksi muki. Milloinkohan ne keksii tehdä toisen. Kuten huomaatte kuva on otettu vappuna. Mulla on menossa nyt "muumikausi". Ostin kertakäyttöastioita ja serviettejä muumi kuvioinnilla. Ne syndet kun on vielä edessäpäin...

Äitikin osasi yllättää sain häneltä lahjan josta haaveilin jo viime vuonna. Oli vaan omalle kukkarolle turhan kallis ylellisyys esine, mutta nyt mulla on sekin nimittäin...

Omenan vihreä mariskooli!!! Ihanan raikkaan vihreän värinen ja sopii just eikä melkein meidän olohuoneen pöytäliinan, karkkikipon ja tuikun väritykseen. Niin ja tietysti Nökön kaulahuivin sävyyn. Zoomataas vähän lähemmäs kuvaa.

Kolmas vaan ei vähäisin yllätys oli tämä perhonen. Ehkä yllätyksistä suurin, koska en osannut lainkaan mitään odottaa. Ikävän vaalea valotus tuossa kuvassa, mutta se on mariskoolin kanssa samaa sävyä oleva vihreä kaunokainen. Kiitos blogiystävälleni tästä sulostuttajasta. Perhonenhan toimii siis rintaneulana. Minä tulen varmaan laittamaan sen kesähattuuni tai takin kaulukseen ( ne on leveät kaulukset ja hatun väri natsaa perhosen kanssa ). Lisää tän perhosen seikkailuista kuulette myöhemmin. Tapahtui jotain hassua nimittäin heti kun kuoren aukaisin niin perhonen karkasi, mutta löytyi tutusta ja turvallisesta paikasta. Se on toinen tarina se.

Täytyy tähän loppuun vielä laittaa ne  nimipäiväkortit joista huomasin yhden puuttuvan kun kuvat olivat jo koneella. En ruvennut uusia kuvia ottamaan, kun henkilö jolta sain sen ei lue blogia joten en pahoita kenenkään mieltä nyt täällä. Elikkäs lempivärini näkyi näissäkin osassa hyvin.


Sain mä äitiltä liilan värisiä neilikoitakin, mutta tässä on jo nyt niin paljon kuvia, että jätetään jotain toiseenkin kertaan. Ei makiaa mahan täydeltä eikä kuvia ruudun täydeltä. Tämä kirjoitus paljasti minusta sen, että tylsästi keräilen muumimukeja ja mariskooleja. Tai no en skooleja sillain kerää, mutta niitä kauniin värisiä himoitsen itselleni. Seuraavaksi haaveilen vaalean liilasta. Sopisi niin hyvin olohuoneen värimaailmaan. Se kun on tämmöinen ihana vihreä, liila, siniharmaa sekoitus sisustus. Lukuunottamatta miehen perintö kalleutta kauhiaa ruskeaa vanhaa nojatuolia. Vuosimallia "miekka ja kivi". Nyt ei kuitenkaan sisustella. Ehkäpä ensi kerralla. Tiedä häntä. En lupaa mitään, mutta katsotaan mitä keksitään.

Aurinkoa, vettä ja tuulta on mahtunut toukokuun alkuun ja sama tahti näyttää jatkuvan. No eipähän ole pakkasta kuitenkaan. Näihin tunnelmiin ja sateen ropinaan päätän kirjoitukseni tällä kertaa.