Sivut

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Arjen iloja Arkkikaupasta

Astuin Arkkikauppaan ajatuksissani uusi kukkaro. Entinen oli jo sen verran kulahtanut, että tahdoin uuden ja tarttuihan sieltä matkaan jotain muutakin. Söpöt kettukorvikset meinaan. Korvakorujahan ei ole koskaan liikaa. Eihän.

Tällainen söpö pandakukkaro tarttui matkaan. Oli muuten viimeinen tuossa koossa.




Olipa taasen hyvä tsäkä, kun sisustakin on noin kauniin värinen. Entäs nämä sitten...


Tulee kettukarkit mieleen. Söpöyden huipentumat.

Juu, tämmöstä tänään. Mitähän sitä seuraavalla kerralla...

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Heinäkuun vieraileva tähti

En muista tarkalleen milloin aloin Katin Ei ihan vielä blogia seuraamaan, mutta ihastuin siihen samantein. Aika blogi urani alkua se kuitenkin oli ja alusta alkaen Kati on ollut yksi suosikki blogisteistani. Kati kirjoittaa hauskasti, rennosti, värikkäästi ja mukaansa tempaavasti. Yhtään tylsää tekstiä et Katin blogista löydä. Hän esittelee myös paljon lasten vaatteita ja mallina toimii ihana tällä hetkellä 8-vuotias tyttö joka osaa kyllä poseeramisen taidon (jos sillepäälle sattuu). Vaatteita on paljon kivempi katsoa lapsen yllä kuin pelkkiä kollaaseeja, mutta jos Kati tekee kollaasinkin niin sekin on hauska ja värikäs. Äh, mitä minä tässä enää selitän. Annetaan kirjoitus vuoro Katille itselleen.

Heippa kaikille! Tänään ei kuullakaan Vihreän talon tunnelmista, vaan näppäimistö sauhuaa punapäätyisessä kerrostalossa. Sain Mintulta kunnian olla hänen bloginsa heinäkuun vieraileva tähti. Näin kivaa kunniaa ei olekaan aiemmin osunut kohdille...

Olen siis Kati ja nähnyt elämää jonkin verran päälle 30 vuotta. Naimisissa olen ollut nyt vähän päälle 8 vuotta tietokonepeleihin hurahtaneen nörtin kanssa ja elämääni sulostuttaa myös 8-vuotias tytär, joka näyttää tulevan kovasti isäänsä. Olemme siis kokolailla tavallinen perhe kokolailla tavallisessa laitakaupunkilähiössä.

Syy siihen, miksi pääsin tänään kynäilemään tänne Mintun blogiin on siinä, että kirjoitan blogia nimeltä Ei ihan vielä! Blogin nimi kirjoitettiin aluksi ilman huutomerkkiä, mutta huutomerkin kanssa se on ehdottomasti painokkaampi ja kuvaa paremmin sitä, mitä haluan nimellä viestittää. Jokainen nainen, jolla on kumppaninaan mies tai sitä elämää sulostuttavaa jälkikasvua pyörimässä jaloissaan, tietää kyllä mitä tarkoitan. Kehoitatpa vaihtamaan lampun eteiseen, siivoamaan jälkensä keittiöstä tai lähtemään shoppailemaan kanssasi, mies huutaa "joo, joo! Kohta! Hetken päästä! Ei ihan vielä!" Sama pätee myös lapsiin. Aloitin Ei ihan vielä! -blogin kirjoittamisen kevättalvella 2012. Tyttö oli silloin viittä vaille 5-vuotias. Hän leikki huoneessaan ja huutelin hänelle, että tulepas keksimään äidin uudelle blogille nimi. Huoneesta kuului: "Ei ihan vielä!". Huutelin kiitokset perään ja hetken päästä viereeni könysi Pet Shopeineen tyttö pyörein silmin kyselemään, että mistä häntä kiittelin. 

Blogi on muuttunut reilussa kolmessa vuodessa jonkin verran siitä, mitä se oli aluksi. Pääpaino on kuitenkin edelleen meidän arjessamme, arjen lieveilmiöissä, nettishoppailussa ja lastenvaatteissa. Elämä ei mene aina niin kuin sen haluaisi menevän, mutta blogini olen halunnut pitää positiivisenä ja värikkäänä paikkana, jonne olen pääasiassa halunnut tallentaa elämän pieniä herkkuhetkiä -joskus ihan kirjaimellisestikin. Mies tekee pääasiassa säännöllistä päivätyötä reissaten välillä ympäri maailmaa. Itse olen työskennellyt pätkätyön paineessa hoitoalalla noin 10 vuotta ja tyttö aloitta pian 2. luokan koulussa. Arki tuntuu usein loputtomalta oravanpyörältä, jossa ilonaiheet revitään milloin onnistuneista räiskäleistä tai kesälomaretkistä, milloin alennusmyynneistä tai vaikkapa mahtavasta ripsivärilöydöstä.

Ei ihan vielä! ei ole ensimmäinen blogiviritelmä, joka on syntynyt näppikselläni. Tytön ollessa pieni, kirjoitin vauva- ja taapero -aiheista blogia. Blogit ja blogien maailma ovat muuttuneet todella paljon noista ajoista, joita välillä haikeudellakin muistelen. Elämä tässä ja nyt on kuitenkin ihmisen parasta aikaa! Mukavaa loppukesää kaikille! Kiitos Mintulle, että sain olla vierailevana tähtenä hänen kauniissa blogissaan, jossa olen viihtynyt lukijana itsekin jo hyvän tovin. Tervetuloa myös kurkkimaan meidän arkeamme ja eloamme Ei ihan vielä! -blogiin. Ovet ovat ystäville aina avoinna.

Kesäisi terveisin: Kati Eiihanviela

torstai 9. heinäkuuta 2015

Kielenkaavin

Sain Hyvän Olon Maailmalta kielenpuhdistajan testiin. Tunnustan toisinaan kärsiväni pahanhajuisesta hengityksestä ja se on ikävä haitta ainakin kanssaeläjille, vaikka itse ei sitä huomaisikaan niin muut huomaa ja huomauttelee. Syy on usein kielessä esiintyvässä bakteerikannassa. Ei sen kauempana. Tämä kaavin on tosi kätevä käyttää. Paljon parempi kuin se hammasharjassa oleva jota tähän asti olen käyttänyt.


Alla oleva teksti suora lainaus Hyvän Olon Maailman sivuilta.

 

Kielenpuhdistin

  • hillitsee pahanhajuista hengitystä poistamalla kielen pinnalta hajua aiheuttavia bakteereja
  • vähentää kariesta ja paradontiittia aiheuttavien bakteerien määrää
  • matala rakenne vähentää yökkäysrefleksiä
  • vähentää plakkia
  • säännöllinen kielen puhdistaminen parantaa makuaistia
  • ergonominen muotoilu ja pehmeä kaavinosa eivät vahingoita kieltä
  • sopii aikuisille ja yli 10-vuotiaille lapsille

Pahanhajuinen hengitys – monen ongelma
Miksi hankkisin kielenkaapimen? Yllättävän moni meistä kärsii pahanhajuisesta hengityksestä ikävä kyllä usein sitä edes itse tiedostamatta. Tutkimusten mukaan noin neljäsosa väestöstä kärsii ajoittain pahanhajuisesta hengityksestä ja n. 6 % kärsii siitä pitempään. Noin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä syy on suuontelossa, useimmiten kielen pinnalla. Näiden bakteerien poistaminen käy nopeasti ja helposti hampaidenpesun yhteydessä siihen erityisesti suunnitellulla kielenkaapimella.


Viime aikoina tätä vaivaa ei ole ollut (pahanhajuinen hengitys), mutta silti kielenkaavin on kätevä suuhygienianhoitoon kuuluva tuote jota suosittelen jokaiselle. Kielenpuhdistaja kuulostaa sanana kyllä paljon kivemmalta kuin kaavin, mutta asiahan ei siitä muuksi muutu. Putsari mikä putsari. Itse tulen käyttämään tätä varmasti jatkossakin.

Tuote saatu bloginäkyvyyttä vasten. Mielipide oma. En hyödy linkkien klikkailuista.
Kiitos,Tarja ja Hyvän Olon Maailma, että sain tämän testiin.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Hauskoja laastareita

Joo, luitte aivan oikein otsakkeen. Tulin esittelemään mun laastari kokoelmaani. Uusimpana nämä ihastuttavat kätyrit.


Mä olen ihan hulluina näihin pieniin keltaisiin otuksiin. En yksinkertaisesti voinut olla ostamatta tuota pakettia, vaikka kotona oli laastareita yllinkyllin jo ennestään.


Näitä nyt löytyy joka lähtöön ja makuun. Nuo muumit ovat tosi ihastuttavia ja pysyvät hyvin paikoillaan. Muovilaastarit ovat ihan parhaimpia. Nyt sitä oikein toivoo, että tulis haava niin pääsis kätyreitä testaamaan. Talvellahan minulla meni laastareita paljonkin kuivan ihon takia.

Minkälaisia laastareita te suositte? Muovisia vai kangaslaastareita?

                                                Iloista viikon jatkoa!