Röllistä Frendeihin

Siinä oli pieni katsaus mitä katsoin pieneä. Röllistä ja Frendeihin asti. Napakymppi on edelleen se katsotuin ohjelma. Siitä ei pääse mihinkään. Lukemistossa se oli katsotuin ohjelma ja himppaa vaille tuli Speden Spelit. Ehkä teistäkin löysivät sieltä jotain mitä pääsi ajatuksin siiven tempoilemaan näihin kultti sarjoihin.

Frendit

Frendit tulivat 90-luvulla valloittivat koko maan tai melkein. Minut valloittivat oli suuri hitti. Paras tv sarja jota olen koskaan seurannut. Frendeissä oli sekalainen seurakunta jäseniä jotka olivat frendejä keskenään. Osa heistä asuivat samassa taloudessa. Jokainen frendi oli erilainen joka piti kiinnostusta yllä.

Minun suosikki oli Ross ja Monica. Ross oli suloinen ja Monica tunsin itseäni olevan. Sarja jatkui kokonaiset kymmenen vuotta. Siitä ehtii kasvaa teinistä aikuiseksi, mutta oli edelleen ykkössarja. Se oli hirveää kun tiesin sarjan lopetettavan. Viimoinen jakso jätti sydäntä riipivän kohdan. Ei enää Frendejä, ei koskaan. Mutta onneksi nuo kaikki kaudet ovat dvd.llä voin katsoa ne yhä uudestaan ja uudestaan.

Speden spelit

Speden spelit olivat hyvinkin tuttuja mulle. Mentiin aina kaheksaksi katsomaan pihalta kotia tätä ohjelmaa. Isän kaa tehtiin useinkin veikkaus tätä pidellessä.

Spede kilpailutti neljä kanssa kilpailijaa mitä erinäköisissä peleissä. Minusta olivat hauskoja spelejä. Aina jaksoi katsoa uudestaan. Äitiä ei tämä ohjelma kiinnostanut. Mutta Spede teki vaikka mitä muitakin ohjelmia ja elokuvia jotka jaksoivat naurattaa.

Mietin että tosi syvä suru tuli, kun Spede lähti pois. Ei ole enää yhtä hyvää komedian tekemää kuin hän. Ne olivat meillä katsotuimmat ohjelmat Uunot. Eikä ne haihdu ikinä muistelmista. Pikku pojat on jääneet ikuisesti mieleen ja jaksaa katsoa yhä uudestaan.

Tuttu juttu

Tuttu juttu oli yksi eniten katoittusta ohjelmista tai siis ainakin meillä. Sitä vetäydyttiin katsomaan makkariin tai olohuoneen sohvalta. Nukkumaanmeno aika oli ysiltä, mutta tässä kohtaa joustettiin. Muistan meidän katsoneen yläkerrassa aika usein tai menneen ohjelman puolivälissä ylös.

Tuttu jutussa kilpaili julkkis ja ei niin julkkis pariskunta. Vastaillen kumpaakin koskeviin kysymyksiin. Se oli hauskasti viihdyttävä ohjelma jota seurasi mielellään. Vieraileva artisti toi lisävirtaa ohjelmaan. Sekä Jolel Hallikainen ja Timo Koivusalo olivat ylittämätön juontaja pari. Tätä voi katsoa koko perheen voimalla. Harmi jo kuollut pois koko ohjelma. Myöhemmin lisättiin Tuttu juttu show ohjelman nimeksi.

Napakymppi

Napakymppi on täällä taas, ihanaa! Ei ole kuin juontajia myöten muuttunut. Mutta tykkään Janne Katajasta. Saa taas katsella pareja kuinka he kilvoittelevat. Ihanaa!

Napakymppi oli mun suosikki ohjelma pienenä. Käytiin saunan jälkeen katsomaan sitä. Arvuuteltiin pareja kuka sen ottaa. Minä en vastauksista välittänyt. Vastasin vaan ulkonän perusteella. Pienenä ilmoitin että menen Napakymppiin kun tulen isoksi. Äiti sanoi, että tuskin se enää silloin pyörii. Uskoin kuitenkin että menen. Haaveilin siitä ja kehittelin kysymyksiä.
Vuodet vierivät ja aina katottiin Napakymppiä. Vuosia saatossa oman menemiseni lakkasi. Se oli vaan muiden ohjelmien joukossa kiva lisä. Kari Salmelainen oli hyvä juontaja. Siitä ei pääse mihinkään.

Mutta nyt saa taas katsella Napakymppiä! Ihana juontaja joka saa ihmiset rentoutumaan. Toivottavasti jatkuisi pitkään. Se on minun toiveeni. Saisi tulla vaan lauantai iltaisin. Tää torstai ei ihan ainekaan sytytä. Se on lauantai ohjelma.

Rölli-peikko

Jokainen joka 80-luvulla on katsonut Pikku Kakkosta tietävät tämän, että Rölli peikko on sieltä tuttu. Se oli sen verran pelottava etten uskaltanut sitä heti katsoa. Menin piiloon sohvan taakse. Iskää nauratti ja katsoi ite aina Röllin. Pikkuhiljaa uskalsin katsoa enemmän ja enemmän. Huomasin olevani Rölli ihan kiltti peikko. Sen jälkeen rupesin toistelemaan Röllin lauluja ja etenkin tämän: On suussani yksi iso hammas ja sillä mä säikyttelen. Kaikkia pelottelen.  Voi, voi, hauskaa.

Minulla on siis vieläkin pieni Rölli kuume. Katselen dvd.tä, mutta etenkin kuuntelen vanhoja satu kasetteja. Niitä on neljä lapsuudesta ja muutama ostin vanhoja käytettyjä kasetteja. Ne muistan vieläkin ulkoa. Tunsin kun lapsena kuuntelin niitä. Monta kertaa uudestaan ja uudestaan. Ne olivat ihania satu kasetteja joissa oli myös lauluja. Sitä myöten on tullut paljon dvd.tä ja Rölli elokuvia. En ole kaikkia katsonut, mutta lämpimiä elokuvia ovat. Allu Tuppurainen teki Röllistä ihanan rakkastetavan peikon.

Seuraavaksi 80-90-luvulta ohjelmaa

Heipsan saa! Ajattelin tulla pikaseen kertomaan, että seuraavissa tekteissä esiintyy ohjelmaa 80-90 luvun tienoilta. Sillo oli monta hyvää ohjelmaa jotka ovat mennessään antaneet myöten nyky ohjelmille. Sitä en paljasta mitä on luvassa. Käykää katsomassa jos kiinnostaa.

Esitän yhden ohjelman kerrallaan. Mitä siitä pidin. Tällä hetkellä kaksi valmiina ja kaksi aion tehdä tai ellen enemmänkin. Mukavia muistelo hetkiä sinulle!

Lisää piirrettyjä

Mulle tuli fiilis että tarvitsen lisää piirrettyjä Ja nämä kaikki kolme leffaa vain 15 euroa. Kaikki olivat katsomisen arvoisia. Sitä Disneytä tuli taas lisää.

Ankronikka tuo 80-90-luvulta tuttu piirretty. Rakastin sitä pienenä ja miksei nytkin. Kummassakin dvd.ssä on useampi jakso pääsee oikein kunnon Ankronikka tunnelmaan. Rakastin Tupun, Hupun ja Lupun seikkailuja, kun Aku-setä ei ole aina häärimässä jaloissa. Ja Tepa on usein mukana. Ihanaa päästä näihin seikkailuihin mukaan!

Kung Fu Panda 3. Vähän nykyisempään piirrettyjä tällä kertaa. Olin kovin ihastunut ykkösosaa ja ajattelin että huonomman kakkos osan jälkeen tulee hyvä kolmonen ja niinhän sinä kävikin. Panda pääsee vihdoinkin muiden pandojen joukkoon ja saa paljon ystäviä. Ihana seikkailu joka jaksaa katsoa uudestaan ja uudestaan.

Nyt kyllä lopetan dvd.tten ostelun. Ehkä joululahjaksi sitten jotain pientä. Kaksi on jo suunnitteilla, mutta mitä se jääköön tuonnenpaan.

Ajatuksia

Meillä ei täällä päin tule päiväpostia tiistaina lainkaan. Tuleeko teille muille? Se on outoa, kun on tottunut samaan joka arkipäivän postin. Tuntuu orvolta olo. No onneksi Aku Ankka tulee keskiviikkona. Otettiin pieni pätkä sitä, kun sai hyvät lahjat. Kylpypyyhkeen ja kirjan. Itse lahjat tekee enemmän kuin tuo lehti ja lehdet voi kierrättää.

Olen varautunut talven tuloon. Pitkikset on otettu käyttöön ja villahanskat laitettu käteen. Vielä en talvitakki esille revi. Se saa odottaa aikaansa. Tuntuu ikävältä kun talvi repii taasen. Vastahan se oli. Mutta kun päässään kuukauden eteenpäin niin kyllä tähän tottuu. Loka ja marraskuu ovat niin synkeitä aikoja. Piristetään niitä edes valoilla. Jooko?

Kahdeksan viikkoa vietin ilman aamukahvia ja sit taas jäin koukkuun. Tai nykyään se on päiväkahvi johon olen koukussa. Se rauhoittaa ihanasti päivää, Tuntuu seesteiseltä lukea ja kirjoittaa päiväkahvin aikana. Minulla kun ei ole mikään kiire pois. Saattaa puoltoista tuntia venyä kahta kuppilista juodessani. Hauskaa.

Olen ajatellut miten paljon valitetaan turhasta. Ei ole sopivaa kännykkää, netin ei kulje nopeasti jäkä jäkä. Itse olen nyt samaistunut arvostamaan sitä että saa olla omassa kotona ilman minkään näköisiä paineita. Iki ihana koti mistä ei kukaan lähtisi pois. Siinä sitä minun tän hetken mieteitä.