Lapsuusmuistoja: Turtles ja muut supersankarit

Muistellaanpa välillä jotain johon pojatkin saa kosketuspintaa. Omassa lapsuudessani (siis kouluikäisenä) Turtlesit oli kova juttu. MTV kolmoselta tuli lauantai aamuisin Turtles piirretty ja se kuului yksiin suosikkeihin. Pihalla leikittiin Teini Ninja mutanttikilpikonnia kepit aseina heiluten. Minä olin liilahuivinen Donatello ja naapurin tyttö sinihuivinen Leonardo. Mitään Turtels leluja tai oheiskrääsää ei minulla ollut. Naapurin tytöllä sentään frisbee jonka oli löytänyt kirpputorilta. Mut mihin sitä leluja tarviikaan, kun on mielikuvitusta niin voi muuttua itse supersankariksi.

Olihan niitä muitakin supersankareita kuten Kapteeni Planeetta (tätäkin leikittiin) sekä kun olin alle kouluikäinen niin He-Man. Serkku-pojalla oli He-Man nukkeja ja niillä leikittiin. Tosin se oli tyhmä leikki, kun minä sain aina ne heikommat jotka häviää taistelun. Eli se leikki ei kauan kestänyt. Ritari Ässää katsottiin ja ihmeauto Kittiä ihailtiin alle kouluikäisenä. Myöhemmin tuli valloittava Zorro joka kuului myös pihaleikkien ykköskastiin. Lumihankeen Z.taa vedeltiin ja kepeillä eli miekoilla huidottiin. Nyt tarkoitan nimenomaan Zorro tv-sarjaa. En elokuvia.

Parhaiten mieleeni on kuitenkin jäänyt Turtlesit. Nykyään voin leikkiä Turtlesia Nintendo pelin avulla. Seikkailla kaduilla ja viemäriverkostoissa pahaa vastaan taistellen. Välillä Donatellona, Rafaellona, Leonardona tai pizzan himoisena Michelangelona. Tuosta Pizzasta tulikin mieleeni, että samoihin aikoihin, kun Turtlesit alkoivat Suomen tv.ssä pyörimään, niin vanhemmat alkoivat harrastamaan pizzan syöntiä. Minä en moisesta moskasta tykännyt enkä tykkää vieläkään, mutta hauska yhteensattuma. Olisiko niin, että Pizzeriat alkoivat tuolloin yleistyä Suomessa. Itse asiassa googlettelin tietoja ja sain selville, että samana vuonna 1990, kun Turtlesit tulivat kolmoselle avattiin meidän kylälle uusi Pizzeria. Joten ei mikään ihmekkään, että yhdistän nuo kaksi asiaa ja muistoa yhteen. Hauskaa, mutta totta!