Kansainvälinen korvapuustipäivä

Jep, näin on. Tänään on kansainvälinen korvapuustipäivä. Ei siinä mitään sen ihmeellisempää, mutta se sattuu olemaan vaan mun lemppari pulla - korvapuusti, kanelipulla mikälie. Nam, nam. Perso makealle olen kyllä joo. Aamut alkoi penskana aina kahviin uitetulla pullamössöllä. Nyt siististi vain pullaviipaletta dippaillaan mukiin.

Korvapuusti on kyllä oman päivänsä ansainnut sen verran hyvä herkku on kyseessä. Mikään ei voita tuoretta pullapuustia mehevää kanelitäytettä ja päällä raesokeria. Kovasti koitan luoda mielikuvaa teille tässä nyt uunituoreesta puustista.

Äitini on leipuri ammatiltaan. Aikoinaan leipoi kotona vähintään kerran viikossa jotain hyvää. Kahvikakkuja, pullaa, tuulihattuja, mokkapaloja jne. Voitte vaan kuvitella joulun alla sitä herkkujen määrää mitä meillä leivottiin. Minä olin pikkutyttönä reipas apuri ( ainakin taikinakulhon kaalimisessa ). Meillä tosiaan juhlapäivinä oli kahvipöydässä sen seitsemän erisorttia tarjottavaa. Olen todella kiitollinen äidilleni, että hän antoi minulle pullan tuoksuisen lapsuuden. Taas näitä muistoja, mutta niistähän tämä elämä aikalailla koostuu - muistojenmuruista.

Mistä lie johtuneen. Varmaan kaikesta siitä mitä edellä kerroin, että monessa runossanikin esiintyy pulla tai pullantuoksu. Se onkin aina hyvä syy pulla kahveille, kun saa luotua jotain uutta ja kaunista.

Mutta nyt kaikki kanelipullan ystävät ja muutkin... Tsup, tsup kahvin tai teen keittoon ja korvapuusti kouraan - nautinnollista kansainvälistä korvapuustipäivää teille jokaiselle.