Sivut

tiistai 5. elokuuta 2014

Koulu alkaa, jännittää (Reppu pakattuna,vaatteet valmiina)

Minulla ei ala koulu, mutta monella muulla ja useassa perheessä se on ajankohtainen asia juuri nyt. Senpä vuoksi ajattelin nostaa uudelleen julkaisuun vanhan tekstini parin vuoden takaa. Aihe käsittelee omaa ekan luokan alkamistani joka ei todellakaan ollut ruusuinen. Teksti täältä ja julkaistu ekan kerran 14.8.2012.

                                       Reppu pakattuna ja vaatteet valmiina
Elikkäs olin ihan ulkona koko koulu jutusta.Muistan kun seisoin iskän kanssa koulun pihalla ekana päivänä ja ympärillä oli paljon vieraita lapsia ja aikuisia.Isä sanoi ; Sit kun tuo täti sanoo sun nimen,niin mene hänen luo.
Ote isän kädessä tiukkeni ja katsoin silmät suurina ja kysyin ; Tuut sie mukaan?
Ei iskä ei nyt voi tulla,mutta haen siut muutaman tunnin päästä. En ihan itkenyt,mutta melkein.
Nimeni kuultua menin opettajan ja muiden lasten luo ja katsoin koko ajan vaan iskää. Päässäni ajattelin ei mitä mä täällä teen,milloin mä pääsen pois!Pelotti ne kaikki vieraat ihmiset.

En muista mitä tehtiin tuona ensimmäisenä koulupäivänä,mutta aapinen saatiin ja sitä paljon illalla kotona tutkittiin.Pelon sekaisin tuntein kysyin hieman myöhemmin isältä et mitä jos en opikkaan lukemaan.Iskä siihen ;Sit olet suomessa eka joka ei opi koulussa lukemaan.Kyllä minä opin ja aluksi luinkin kaiken mahdollisen maitotölkin kyljestä lähtien.Aivan uusi ja ihmeellinen maailma avautui kirjojen ja lukutaidon myötä.Äidinkieli olikin lempiaineeni koulussa aina aikuisikään asti.

Kouluun menon kivoin juttu oli varmaan ihana pinkki My Little Pony reppu.Kaksi ekaa vuotta palveli hyvin ja sitä ylpeänä kummille ja serkuille esittelin.Tietysti minulla oli myös uusia vaatteita kouluun hankittu ja mikäs muu paidassa koreilikaan kuin nämä samaiset ponit.Nuo kaikki on kotitalossa tallella,ehkä joku päivä käyn kuvaamassa ne ja laitan tänne näytille.

Kavereita en heti koulussa saanut.Ujo ja hiljainen kun olin.Siksi välitunnit olivat tylsiä ja pitkiä.Tähän ajatukseen lopettelen,että muistakaa vanhemmat kysyä lapsiltanne aina ekana kouluvuotena ainakin,että miten päivä meni.Se on tärkeää.Ainakin itselle aikanaan.Ja tällä kysymyksellä saatiin lopulta minunkin itkuiset aamut selvitettyä.Miksi sinne kouluun oli vaikea mennä?Vastaus; Muut lapset ei ole mun kans.
Eli kannustakaa ja kunnelkaa pientä kulkijaa,hänellä paljon on tärkeää asiaa.

Tästä eteenpäin uutta materiaalia:
Ei se tuonkaan jälkeen mitään herkkua ole ollut mulle koulunkäynti, vaan pakkohan sinne oli mennä. Ekat kolme vuotta meni suht hyvin mukavan ja kannustavan opettajan johdosta. Neljännellä luokalla vaihtui opettaja ja helvetti pääsi valloilleen. Tajusin vasta aikuisiällä, että se oli tämä opettaja joka mun itsetuntoni maahan talloi ja jopa melkein vois sanoa yllytti muita oppilaita kiusaamaan mua. Ainakin antoi aihetta kiusaamiselle, jos ei muuta. Ei siitä tällä kertaa enempää, mutta pahat traumat jäi koulusta.

Pitäkää huolta pikkuisistanne ja vanhenpainillassa puhutelkaa rohkeasti opettajaa. Ujo lapsi ei kerro tunteistaan, mutta jos ennen iloinen ja puhelias lapsi alkaa vastaamaan vain yhdellä sanalla kouluun liityvistä asioista on aika alkaa hälytyskellojen soimaan. Tsemppiä vaan kaikille, niin vanhemmille kuin lapsille!


sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Oi kultainen 80-luku, sua kaipaan

Etenkin kaipaan sitä aikakautta, kun kännykät eivät hallinnoineet ihmistä ja varastaneet huomiota kaikkialla. Esim. juhlissa! Mua inhotti häissä, kun ihmiset seurasivat puhelimen välityksellä jääkiekko tuloksia. Siis mitä, fuck! Ei voi edes muutamaks tunniks keskittyä olemaan läsnä! Toinen esimerkki tapaus huvitti. Mentiin elokuviin niin odotusaulassa kaikki muut paitsi minä ja mieheni roikkuivat puhelimessa tappamassa aikaa. Siis eikö nykyajan ihmiset osaa enää olla tekemättä mitään edes viittä minuuttia?!

80-luvulla meidän ei tarvinnut koko ajan päivittää faceen missä ollaan ja mitä tehdään kenenkin kanssa. Kotonta kun ulos lähdettiin, niin puhelin jäi kauas taakse. Ei alettu kylässä kesken kahvipöytä keskustelun näpyttelemään tekstiviestiä tai otettu työpuheluita kesälomalla mökkilaiturilla vastaan.

Itse olen alkanut harkitsemaan puhelimen käyttöä vain kotosalla. Usein se onkin mulla äänettömänä mukana, kun en halua kaupassa puhua puhelimeen. Linja-auto tai juna on vielä pahempi paikka puhua, kun siellä on tiivis tunnelma niin varmasti joku kuulee yksityispuhelut. Eikä sinne lenkillekkään tarvitse sitä luuria mukaan ottaa.

Niin mutta siitä 80-luvusta. Ihmiset kävivät silloin enemmän toisten luona kylässä ja jäivät kylillä juttelemaan. Nyt sännätään tiukan aikataulun ja kalenterin kanssa paikasta toiseen eikä ehditä edes kahville. Sit jos näin harvinaislaatuisesti käy huomaakin ettei ole mitään juteltavaa, koska viimeisimmät tapahtumat on luettu sosiaalisen median kautta ja kaikki uutiset tiedetään jo. Mitä meille ihmisille oikein on käynyt? Olisiko syytä hidastaa ja pysähtyä ihailemaan vaikka Suomen suvea välillä. Ettei sit taas elokuun lopussa tartte ihmetellä: Mihin se kesä meni?

Kyllä ne lapsuuden kesät olivat pidempiä, koska meillä oli vain aikaa (ilman mitään pakkoa) nauttia jokaisesta päivästä. Aikuisilla on velvotteita, mutta koitetaan edes kesälomalla hellittää eikä ympätä kalenteria täyteen retkistä ja matkoista. Kesäpäivät ovat pitkiä joten valvotaan myöhään yöhön ja hengitetään hetki hiljaisuudessa ulkona takapihalla, kun muu perhe jo nukkuu. Aistit rauhan ja tunnet onnen olemalla juuri siinä sillä hetkellä yksin kaiken kauniin keskellä.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Herkku katsaus osio : Muumi täysjyväkaura&vadelma välipalakeksi

Tässä tulee oiva herkku vinkki välipalaksi. Muumi täysjyväkaura&vadelma välipalakeksi.


Ei pitkä nimi ainakaan makua pahenna. Paketista löytyy kymmenen yksittäispakattua 15 gramman painoista keksipatukkaa. Olen aina ollut hieman skeptinen näitä välipalakeksejä kohtaan, vaan en enään (ainakaan näitä kohtaan). Keksi maistuu peruskaurakeksille. Eli hyvää, jos tykkää kaurakekseista ja minähän söin niitä penskana aina aamuisin kahvin kera. Näissä on peruskauran lisäksi extrana ihania vadelmanpaloja. Ne tuovat oman ihanan raikkaan maku elämyksen kauran sekaan. Elovenan omilla tuote sivuilla voit käydä lukemassa ainesosaluettelon ja ravintosisällön.


Lapsillehan nämä on suunnattu, mutta saa varmasti aikuisetkin syödä. Tosi käteviä ottaa evääksi, vaikka puistoon tai jos lapsen kanssa lähtee leikkikentälle niin mukaan pieneksi välipalaksi tai retkievääksi. Itse tulen suosimaan näitä kesäloman automatkoilla. Kätevää ja siistiä syötävää nauttia keksinsä yksittäispakatuista kääreistä. Kuten kuvasta näkyy pakkauksista löytyy eri kuvia tutuista muumilaakson asukkaista joista jokainen voi aina valita lempparinsa. Innostaa varmasti lapsetkin näitten keksien pariin.


Keksipaketin taustapuolella on hauska sanapeli tehtävä jota voi ratkoa vaikkapa  pitkän automatkan ratoksi. Ehdottomasti alusta loppuun asti hyvin suunniteltu pakkaus. Minulla jos olisi muksu, niin näitä meillä syötäisiin usein. Ainakin niillä automatkoilla ja kotonakin pikkunälkään.

Oletteko jo tutustuneet tähän tuotteeseen? Heräsikö mielenkiinto? Voin suositella lämpimästi.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Lumoava elokuva Maleficent-Pahatar

Käytiin elokuvissa katsomassa tämä ihana satu fantasia. Se oli kerrassaan lumoava.
En suosittele kuitenkaan perheen pienimmille, vaikka satua onkin. Elokuva oli  paikoin aika pelottava ja eritoten tummasävyinen. Ei mitään pelkkää kevyen kevyttä hattara höttöä ja hempeilyä pastellivärein.

Me käytiin katsomassa 2D versio, koska mun silmät eivät kestä 3D elämyksiä. Siltikin aivan mahtavan elokuva kokemuksen sai.

Mut niin siintä elokuvasta. Sehän kertoo tarinan tarinan takaa eli Prinsessa Ruususesta tutun Pahattaren elämästä. Tämän ilkeän katalan keijuhaltijattaren joka taikoi Ruususen ikiuneen. Tarina alkaa Pahattaren lapsuudesta. Pienen ja viattoman haltijakeijun elämän alusta. Siitä kuinka hän ihastuu ja myöhemmin rakastuu nuorukaiseen joka ei kuitenkaan ole aivan niin viaton kuin voisi olettaa.

Nuorukainen katkoo Pahattaren siivet ja hänet kruunataan uudeksi kuninkaaksi. Tässä vaiheessa elokuvaa Pahatar muuttuu "pahaksi". Hänen sydämensä on särkynyt ja siivet revitty irti. Kuvitelkaa nyt minkälaista olisi elää keijuna ilman siipiä. Hän alkaa hautomaan kostoa ja huomaa tilaisuutensa tulleen, kun kuulee kuninkaan saaneen vauvan. Kuningas on se nuorukainen johon hän rakastui. Kostoksi kavaluudesta hän saapuu linnaan muiden vieraiden mukana ja langettaa kirouksen Auroran ylle.

Kuningas antaa Auroran kolmen haltijattaren kasvatettavaksi metsämökkiin. Hupsut haltijattaret eivät kuitenkaan osaa hoitaa pientä lasta ja Pahatar puuttuu asiaan yllättävällä tavalla. Hän seuraa sivusta pienen Auroran kasvamista aikuiseksi naiseksi ja he ystävystyvät keskenään.

Ruusunen varttuu aikuiseksi. Ei ainoastaan kolmen haltijattaren vaan neljän ja yhden linnun kasvattamana. Tulee hänen 16-vuotis syntymäpäivän aatto joilloin suuri varjeltu salaisuus paljastuu Auroralle. Tietenkin Aurora lähtee heti linnaan vanhempiaan tapaamaan, vaan jälleennäkeminen ei ole niin onnellinen kuin voisi kuvitella.

Tästä eteenpäin en paljasta enempää etten spoilaa koko leffaa teiltä. Sen vaan sanon, että lopussa käydään huima taistelu joka saa varsin yllättävän päätöksen. Tarinassa niin kutsuttu paha saa palkkansa, vaan millaisen... Se teidän kannattaa käydä itse toteamassa elokuvissa tai dvd-versiona myöhemmin. Vaikkakin itse näin jälkikäteen jäin miettimään, että kukakohan se oikeasti oli paha ja kuka hyvä tässä elokuvassa. Jokainen katsoja päättäköön itse tahollaan tähän vastauksen.

Elokuva oli visuaalisesti mahtavaa katsottavaa. Näyttelijöiden suorituksissa ei ollut mitään moitteen sijaa. En osaa muuta kuin suositella vain kaikille kyseisen genren elokuvista tykkääjille. Tarina on aidosti mielenkiintoinen ja koukuttava. Ennalta arvaamattomat käänteet tekevät siitä nautinnollisen elokuvaelämyksen. Pahatar ei olekkaan niin paha kuin ollaan aina annettu ymmärtää ja koittaa jopa murtaa oman kirouksensa pois Ruususen yltä siinä kuitenkaan onnistumatta. Mitä tähän enään muuta lisäämään kuin täydet viisi tähteä!

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Herkku katsaus osio : Fazerina täytekeksi

Toisessa blogissanihan pyörii herkku katsaus sarja jossa tutustutaan uutuuksiin ja klassikoihin. Karkkeihin, keksiin kuin myös pulliin. Tuota blogia, kun ei vaan seuraa kuin murto-osa siitä määrästä mitä tätä blogia niin ajattelin tehdä tänne oman herkku katsaus osion. Osio tässä tarkoittaa parhaiden palojen tai uutuuksien esittelyä. En tee siis niin laajaa usean sortin esittelyä kuin Sateenkaaren alla.

Tässä osiossa esittelen teille Fazerin Fazerina täytekeksit.

Tämä maku lieneen kaikille tutumpi tuolta karkkihyllyn puolelta suklaa osastolta. Ainakin itse tykkään Fazerina täytesuklaasta ja pienenä se oli harvinaista herkkua jota mummo joskus osti. Mut mennäänpä asiaan eli tähän uuteen keksi makuun. Kyseessä on siis kaakao keksejä appelsiinitryffeli täytteellä (36%).

Kaakao keksit ei ole oikein mun suun maun mukaisia, mutta tuo täyte...Mmm, ihanan täyteläinen,makea kielen mennessään vievä! Ei ehkä samaa tasoa kuin suklaassa, mutta suosittelen niille jotka tykkäävät siitä suklaasta niin tätä keksiäkin. Tietysti myös kaikille niille jotka rakastavat erilaisia täytekeksejä. Parempaa tää ois ollut kyllä vaalealla keksillä. Tuo kaakaon maku on liian voimakas. Mut kerta mä olen aikuinen niin saankin syödä pelkät täytteet ja heittää keksit menemään naapurin koirille. Hi hii, eikä kukaan voi kieltää! Oletteko te jo maistaneet tätä herkkua? Laitoin myös Uutta laku makua Pandalta tekstin tämän Herkku katsaus osio otsakkeen alle jotta löydätte jatkossa helposti blogin alalaidan tunnisteista. Ei kun herkuttelemaan!


tiistai 10. kesäkuuta 2014

Pastellin väriset Invisibobblet sekä Salon Elite Tangle Teezer

Jos viikko alkoi makeasti Pandan paketin parissa niin yhtä mukavasti se päättyi, kun perjantaina postilaatikosta löytyi toinen paketti. Sain yhteistyön kautte kokeiluun ja esittelyyn uudet pastellin väriset Invisibobblet ja Salon Elite Tangle Teezer harjan.
Sain kahdesta uudesta upeasta väristä valita harjan ja se jo talvella kaipaamani vihreä löytyy nyt valikoimista. Toinen harja on hempeän liilan värinen joten kyllähän tuokin oisi kelvannut. Mun toinen lemppari värihän on liila. Vielä kuitenkin vihreä voittaa liilan joten päädyin tähän. Näitä Salon Elite Tangle Teezereita saa käsittääkseeni vain kampaamoista, jos itsellesi halajat niin tiedoksi vaan.




Tuossa toisessa kuvassa näette sen liilan vaihtoehdon. Ihania karkki värejä kumpainenkin. Miksi Tangle Teezer? Saattaa joku kysyä. No minäpä kerron...
Tangle Teezer näyttää aluksi ihan leikkiharjalta, mutta kun otan sen käteen ja vedän muutaman kerran hiuksien läpi hämmästyn todella. Takut aukeavat kuin itsestään eikä minun tarvitse repiä ja raastaa niitä auki. Tangle Teezer on myös muotoiltu käteen sopivaksi joten siitä saa tukevan otteen. Tällaisen perussuomailaisen hennon ja hauraan hiuslaadun omaavalle tämä harja on täysi unelma arjen aamuihin ja suihkun jälkeiseen hiusten setvimiseen. Uudet upeat karkkivärit saavat varmasti myös pikkuprinsessat mieluusti hiusten harjaamis puuhiin ja toki heille löytyy myös omansa Tangle Teezerin tuoteperhe valikoimasta. Näistä ja muista Tangle Teezer tuotteista voitte lukea lisää täältä tangleteezersuomi.com. ja täältä facebook.com/TangleTeezerSuomi.


Tämä vihreä on kyllä vaan ihan just eikä melkein mun värinen. Katsokaa nyt sen upeaa sileää kiiltävää pintaa! Huomasin kuvia räpsiessä, että työhuoneen seinät ovat saman väriset. Näkyy vähän kuvan yläkulmassakin tämä hauska yhteensattuma.

Entäs ne söpöt pastellin väriset Invisibobblet joita ihailin jo viime kirjoituksessa. Minä valitsin itselleni kolme eniten minua miellyttävää väriä. Ne tulevat tässä...


Kuvasin tarkoituksella laatikot eri kulmista jotta näette kaikki paketin tekstit. Otetaanpa lenkit ulos ja käydään värit vielä yksitellen kertaalleen läpi.


Eli liila On Spring Fling, sininen Marine Dream ja vihreä Apple Appeal. Kaikki syötävän namusen söpön värisiä, mutta tuo vihreä on just eikä melkein mun värinen! Aiemminhan harmittelin sitäkin, kun näistäkään ei vihreää löytynyt vaan tuokin puute on nyt paikattu. Pastelli valikoimaan kuuluu vielä hempeän oranssin värinen Sand Tropez, mutta se ei ollut oikein mun väri. Minun vaatetus kun on yleensä jotain vihreää, liilaa tai sinistä niin siksi nämä lenkit sointuu yks yhteen asujeni kanssa. Samoin hiuspantojen ja liila natsaa vieläpä kännykän ja kameran kanssa. On se tarkkaa kuulkaas näitten värien kanssa!

Miksi sitten Invisibobble? Jos joltakulta meni ohi edellinen ylistys kirjoitukseni, niin kerrataanpa vielä. Invisibobblet ovat napakoita koko päivän paikoillansa pysyviä puhelinlanka hiuslenkkejä. Ne eivät kiristä liikaa vaan sopivasti. Itselläni joka pidän yleensä koko päivän ponnaria huomasin kummallisten ilta päänsärkyjen kadonneen Invisibobblejn käyttöön oton myötä. Eniten hämmästytti kuitenkin pitävyys, kun aamulla lenkin kiinni sitaisin niin ei tarvinnut päivän mittaan alvariinsa kiristää. Parasta on kuitenkin se ettei raasta hiuksia irti pois otettaessa!
Kolme sanaa jotka kuvaavat tätä ihme lenkkiä: kestävä, hellä ja hygieeninen!

Käy tutustumassa tuotteisiin paremmin vielä invisibobble.fi ja  facebook.com/invisibobblefinland sivustoilla. Sivustoilla kannattaa käydä jo senkin puoleen, kun nyt koittaa.... Yllätys, yllätys arvonta!


Kysyin josko saisin arpoa yhdelle onnekkaalle paketin Invisibobbleja toivomassaan värissä ja kyllähän tämä sopi yhteistyökumppanini kanssa. Joten säännöt ovat seuraavanlaiset:
Arvan saat olemalla vanha lukijani ( uusille ei arpoja enään jaeta) ja kertomalla minkä väriset pompulat ottaisit, jos voittaisit. Kaikki väri vaihtoehdot löytyvät täältä.
Kaksi arpaa saat kun mainostat arvontaa linkin kera blogissasi. Ei saa kopioida kuvia. Pelkkä sanallinen mainonta riittää! Eikä myöskään linkityksiä faceen!
Muistakaa myös tykkäillä Tangle Teezerin ja Invisibobblejen face sivuista. Niistä en nyt kuitenkaan arpoja anna, kun en pysty tarkistamaan oletteko oikeasti tykänneet vai jekuttaneet mua.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy Juhannuksena 20.6. Onnea matkaan ja värikästä kesää!
Ennenkaikkea kiitos yhteistyötaholle mahtavista tuotteista jotka sain testiin!










perjantai 6. kesäkuuta 2014

Paketti Pandalta

Kävipä tässä niin mukavasti, että sain maanantaina kilon verran namusia Pandalta. Ei vois viikko paremmin enään alkaa! Oli lakua, suklaata ja suklaalakua jos jonkin sorttista monta makua. Kyllä muuten tuli ilahtunut huokaus, kun näin tämän paketin meidän postilaatikossa. Kiireesti sisään ja laatikko auki!


Pyysin äitiäni (suurta suklaan ystävää) avukseni maistelemaan näitä herkkuja joista suurin osa olivat minulle täysin uusia tuttavuuksia. Nyt kuulette mielipiteitä siis muiltakin kuin vain minulta. Mun oma lempparihan on tuo Täyte Lakupala Tropico pussi. Varmaan sen jo arvasittekin.

Esitellään kuitenkin jokainen vielä lähemmin ja tarkemmin erikseen mitä sieltä paketista oikein löytyi. Aloitetaan tästä jo tutusta tuotteesta.


Pandan laku on juuri mun suun makuista. Pehmeää ja ei liian suolaista. Se maistuu sellaisenaan tai raikkaan täytteen kera. Tästä pussista pidinkin pitkän esittelyn jo aiemmin täällä. Voit sieltä käydä lukemassa ylistys puheeni. Pussin raikas ulkonäkö erottuu karkkihyllystä hyvin ja sisältö on vähintäänkin yhtä raikas. Lakupaloja appelsiinin, punaisten marjojen, ananaksen ja suklaan makuisella täytteellä. Uppos myös mieheen ja äitiin. Itse kaipailisin Pandalta salmiakki täytelakua. Se olisi mukava lisä tuon joka pussissa olevan suklaan tilalle tai rinnalle. Painoa komiat 250 grammaa ja sopii kaikille täytelakritsien ystäville.

Seuraavaksi Suklaa sydän eli piparmintun makuisia suklaarakeita.


Minä en itse ole raekarkkien ystävä joten lahjoitin tän suloisen hempeän vaaleanpunaisen pussin äidilleni joka karkkeja maistaessaan totesi vaan, että tulee pääsiäinen mieleen. Suklaa oli suussa sulavaa ja sitä oli paljon. Pussin tiedoissa lukee 63 prosenttia sisällöstä olevan suklaata. Painoa 150 grammaa. Suosittelen, jos tykkäät suklaarakeista.

        Pandan Choco Laku Maximilk ja Choco Laku Mightymint ovat ihan uusinta uutta.


Pussin kyljessä lukee näin : Aitoon maitosuklaaseen dipattua pehmeää lakua on Maximilk ja aitoon maitosuklaaseen dipattua minttulakua on Mightymint.
Maitosuklaalla (25%) kuorutettuja lakritsipaloja ja maitosuklaalla kuorutettuja (25%) lakritsipaloja piparmintunmakuisella (15%) täytteellä. Painoa 120 grammaa per pussi.
Äidin mielipide: Suklaa kuorutteinen laku on varsin erikoinen yhdistelmä. Tässä maistuu selvästi enemmän lakritsi kuin suklaa. Suklaa on tuttua pehmeää Pandan makua ja lakritsi samoin. Toisen pussin mintun makuinen laku on kivan raikas, mutta näistä kahdesta valitsisin silti tuon Maximilk version. Plussaa uudelleen suljettavista pusseista jotka pitävät sisällön tuoreena ja siistinä.
Kiitos äiti tästä ja siirrytään seuraaviin pusseihin...


Ahaa! Tuo punainen onkin tuttu ennestään vaan vihreä täysin uusi tuttavuus. Kyseessä siis Mini Ahaa Minttucrisp ja Mini Ahaa Suklaacrisp. Pureudutaan minttuun ensin.
Voi Ahaa, miten minttuisen roiskuva ihanuus! Lukee pussin takana ja tähän sanontaa on todellakin helppo yhtyä. Maitosuklaalla (20%) kuorrutettu tryffelli jossa mintturouhetta.
Minttu tykkää mintun mausta. Samoin Mintun äiti. Nämä olivat kerrassaan ihania! Mintun makuista rouhetta oli sopivasti niin ettei mintun maku peittänyt alleen koko suklaata. Suosittelen maistamaan,jos mintun maku vähääkään kolahtaa!
Voi Ahaa, miten rapsahtava, suussa sulava makuelämys! Lukee punaisessa pussissa joka on maitosuklaalla (20%) kuorrutettu toffeenmakuinen tryffeli.
Tää on makeeta. Mintun mieleen siis. Äitikin tykkäs, mutta näistä kahdesta valitsisi minttucrispin. Painoa 120 grammaa per pussi ja osta kun haluat jotain makiaa ja helposti sulateltavaa suklaa elämystä. Suosittelen herkuttelijoille.

Aina ei tarvitse kuitenkaan ostaa koko pussia, vaan Ahaa elämyksiä voi saada myös pienillä kätevillä patukoilla. Painoa 18 grammaa per patukka.


Maitosuklaalla (25%) kuorrutettu tryffelipatukka jossa mintturouhetta on tuo vihreä. Yhtä hyvää kuin pussissa ja punainen tietenkin maitosuklaalla (25%) kuorrutettu toffeenmakuinen patukka. Nopeaa ja helppoa hyvää pieneen makeannälkään joka voi iskeä, vaikka kauppareissun päätteeksi.

Lämmin kiitos Pandalle näistä ihanista suussa sulavan makeista tuotteista ja maku elämyksistä! Kyllä se on vain niin, että yhtä pehmeä kuin Pandan halaus on myös suklaan ja lakritsin maku. Pandan lakritsia ja suklaata ei voita mikään! Kiitos, kun sain toteuttaa tämän yhteistyössä teidän kanssanne. Jatkossakin saa yhtä makiaa postia laittaa, vink, vink. Kyllä täällä jaksellaan maistella.

Pandan netti sivuihin kannattaa käydä tutustumassa ovat nimittäin ihanat sekä värikkäät. Voit makeiskoneella käydä suunnittelemassa oman karkin. Löytyy myös maukkaita reseptejä leivontaan sekä herkutteluun. Tuotetietoja tietenkään unohtamatta!

Onkos näissä tuotteissa lukijoilleni tuttuja herkkuja tai heräsikö mielenkiinto erityisesti jotain tuotetta kohtaan? Itse poistun takavasemmalle tyhjentämään Tropico pussin jämiä takapihalle auringon paisteeseen. Makeaa ja mukavaa viikonloppua jokaiselle!