Menneestä pois

Pitäskö palata tähän päivään. Ei kyllä millään viitsit. Noita lapsuusjuttuja on kiva muistella. Eikä tässä päivässä ole juurikaan kerrottavaa. Paitsi tää talvi sais olla jo ohi. En tykkää yhtään talvesta. Joulukuussa odottaa lunta saapuvaksi, mutta joulun jälkeen ei niin välittäs. Minusta hyvin riittäs joulu ja tammikuu talveks ja sit sais tulla kevät, mutta eihän se niin mee. Ikävä kyllä.

Helmikuu menee nopeasti ohi ja sit se on kevättalvi ja vasta huhtikuussa kevät. Tästä pitäisi nauttia: Hiihdellä, luistella, käy pulkkamäessä, pilkillä jne. Mutta mä en osaa. Tarvittas joku pienempi ihminen joka sais pulkkamäkeen tai hiihtämään. Iskä kaa tehtiin aina noita talvisia puuhia. Pilkkimistä rakastan. Kuka sais mut lähtemään pilkille? Minä voitin aikoinaan nuorten sarjassa boolimaljan, kun sijoitun ensimmäiseksi pilkkikisoissa. Huimaa. Iskä sai sielä paistinpannun. Tulipa tuo mieleen pilkkimisestä.
Nyt pitäisi nauttia niistä asioista mistään ei kesällä voi tehdä. Nauttia lumisateesta, että voi tehdä lumienkelin, nauttia hiihdosta ja mäenlaskusta. Kesällä ei voi tehdä näita asioita. Sillo voi tehdä jotain muuta. Mutta kevättä mä kaipaan. Se on mun vuodenaika. Ehkä johtuu siitä kun olen toukokuussa syntynyt ja keväällä on nimpparit. En tiedä, mutta sitä kohti mennään.