Silmäniloa

Valitettavasti teksti ei sisällä kuvia, vaikka otsikossa lupaillaan silmäniloa.
Tämä tarina on tosi.

Minulla on yläkerran huoneestani hyvät näkymät naapureihin rivitaloon. Eräs lauantai yö (aamu) kömysin nukkumaan, kun näin naapurissa kyläilemässä olleen nuoren jäbän kotiutuvan. Utelias kun olen niin jäin katsomaan hänen touhuja. Sytytti keittiöön valot ja patsasteli menemään siellä ilman paitaa. Juu, u, kyllä vain katselin kuolaten ja kirosin kiikareiden puutetta. Pienessä tuhmassa mielessäni kuvittelin kuinka iskisin kynteni tuohon himottavaan kroppaan. Teroittelin kynsiä ja huokailin kunnes valot sammuivat. Damm, aivan liian aikaisin. Oisin voinut tuijottaa tuota näkyä vaikka tunnin.

On meillä kiikaritkin jossain ja aion kysyä äitiltä missä.
Sit äiti kysyy: Mitä sä kiikareilla?
Minä: Alan bongailee lintuja.
Äiti: No mutta sehän on hyvä harrastus. Saat samalla raitista ilmaa ja olet pois netin äärestä.
Minä: Juu, mutta ajattelin aloittaa tästä omasta tähtitornista.
Äiti: Ai no näkeekö sieltäkin lintuja.
Minä: Juu, vasta tässä yks yö komean ukkometson bongasin. Vieläpä ihan ilman kiikareita.
Äiti: ???

Että näin tällä kertaa. Hauskaa viikonloppua!