Isä ja äiti nuorina

Nyt täytyy sanoa etten ole hirveesti heidän nuoruuteen perehtynyt. He tapasivat vuonna 1978 jolloin äiti oli 19 vuotias ja iskä 24.
Vuonna 1979 he menivät kihloihin jouluaattona.

Tää kuva otettiin, kun menivät kihloihin.

Iskä oli varastomies Pulpilla ja äiti teki leipomo hommia nuoruudessaan Lappeenrannassa. Iskällä oli pieni kaksio mihin he aivan aluksi päätyivät.
Vuonna 1980 he menivät naimisiin juhannusaattona. Sillo kun viettettiin juhannus häitä. Sitä ennen heistä oli tulleet mun serkku-pojan kummeja helmikuussa.

Tämä otettiin hääpäivänä.

Häät eivät olleet kovin suuret ja jatkot olivat heidän kaksiossaan.
Minä synnyin vuonna 1981. Vähän aikaa vietin kerrostalo elämää, mutta heinäkuussa he löysivät tämän kodin ja muutettiin omakotitaloon. Ekan yön he nukkuivat patjoilla lattialla, kun oli niin rauhallista. Mistään ei kuulunut mitään meluja. Oltiin onnellisia!

Lapsuuden kesät

Millaisina muistatte lapsuuden kesät? Oliko ne aina aurinkoisia, ihan mielettömän pitkiä ja huoletonta aikaa. Minä muistan ne yleensä aurinkoisina ja eikä käytetty kelloa niin paljon. Syötiin mihin aikaan sattui ja oltiin pihalla paljon. Minä kyllä enemmänkin sielä varjo puolella. Mä olen varjo tyyppi mikä aina pitää hattua päässä ettei tule auringon pistos. Muistan kun sain ekat shortsit synttärilahjaksi ja olin kauhean kuuma päivä, mutta en suostunut laittaa niitä jalkaan. Nyt se jotenkin naurattaa, mutta pidin pitkät housut jaloissa vaan.

Sit toinen juttu että teittekö kesälomalla reissua? Minä nyt kun ajattelen, niin me ollaan käyty vaan sukulaisilla: Kouvolassa ja Sulkavalla. Ei tehty mitään hirveitä Suomi reissuja. Se kyllä riitti mulle. En tiedä millo sain edes tietää huvipuistoista. Ekan kerran käytiin Tykkimäessä vissiin kahdeksan vanhana, mutta en oikein tykännyt siitä. Kun olen sellainen arkajalka etten uskalla oikein muuhun mennä kuin perintteikkääseen karuselliin. Joskus myöhemmin käyntiin Visulahdessa. Minä, iskä ja serkku-poika kolmistaan. Se oli kyllä kiva reissu.

Kouvolassa asui mun kummitäti eli iskän sisko. Siellä oli mukava käydä ja näin samalla serkkuja, mutta ne olivat minua kahdeksan ja yksitoista vuotta vanhempia, niin niistä ei hirveästi seuraa ollut. Mutta kummitäti oli kiva. Jos mulla oli ollut synttärit, niin sain mennä valitsemaan kaupastaa vaatteita. Se  oli ihanaa, kun sai päättää minkä ottaa. Ja niitä tuli kunnolla pidettyä.
Kun menimme Sulkavalle, niin siellä oli äidin sukulaisia. Silloi joskus lapsuudessa mentiin ihan maalle ja oli lehmiä. Se oli kyllä jännää. Kerran me syötiin siellä ja ihmettelin, kun iskä ei ota maitoa, vaikka yleensä aina juo ruoan kaa maitoa. Mullekkin sano: Ota vettä tai mehua, mutta tahdoin maitoa. Kun minä maistoin sitä, niin ajattelin voi kauheeta mitä tähän maitoon on mennyt. Sen jälkeen taisin ottaa pitkän kulauksen vettä päälle.

Kesällä ei hirveästi ruoka-aikoja noudatettu ja aika usein iskä grillasi takapihalla jotain. Minä en oikein makkaran ystävä ole, mutta tulihan niitä (sen puolikkaan syötyä) ja sen jälkeen oli ihan täysolo. Minä aina rakastin niitä kesäiltoja, kun ulkona pysty jo olemaan ja kaikki oli niin rauhallista. Niitä minä kaipaan. Se hetki, kun aika ei mihinkään liiku ja kaikki on hyvin just tässä.

Suomi maailmanmestari 2019

Minä olen ollut hiljanen viimeset pari viikkoa, kun olen keskittynyt katsomaan lätkää. Minä olen seurannut niitä jo teinitytöstä lähtien ja tää on kaiken huipentuma MM- kisat. Ja voi että.... Sieltä tuli se kaikkein mahtavin pokaali. Eli kultaa!!! Mun ois pitänyt kirjoittaa tää jo sinäpäivänä kun se tuli, mutta olen ollut niin tohkaisseni siitä niin en saa sitä tunnetta enää tähän.
Minullahan oli synttärit juuri sunnuntaina ja sanoi äidille että en tarvii lahjaa, jos Suomi voittaa kisan ja mitä siinä kävi. Suomi voitti!!! Tän parempaa lahjaa en voi saada. Kiitos Suomen joukkue!

Se oli kyllä mahtavaa. Minusta se on hienoa, kun koko joukkue voittaa. Me ollaan sillo yhtä-koko Suomen kansa on yhtä. Siitä ei vain yksi saa pystiä vaan kaikki. Me tehdään se tiiminä. Jokaisen on taisteltava sen puolesta että palkinto saadaan. Siinä ollaan yhtä köyttä. Kenenkään ei kannata ruveta diivailevaan. Me tehdään se yhdessä ja voitetaan yhdessä.

Sitten vielä kiitokset Antero Mertarannalle, joka aina elää hengessä mukana. Tekee niitä iskulauseita jotka jäävät päähän soimaan. Ilman Antero Mertarantaa tää ois niin huikeeta katsottavaa. Kiitos hänelle.

Kiitos koko Suomen joukkueelle. Teette elämästä elämisen arvoisen!

Se on Minun päivä

Tänään Minä synnyin klo: 13.40 melkein päiväkahvi aikaan. Painoin 4.400. kg ja pituutta oli 53,5. cm. Oli aika napakka pakkaus. Äiti pystynyt kunnolla nukkumaan loppuajasta, kun minä potkin niin paljon. Se rakenteli sitten aina palapelejä yön pimeinä tunteina. Eivätkä he halluneet tietää kumpi sieltä tulee. Olivat loppuun asti jännityksessä. Synnytys oli kamala. Ihanaa, kun sain pitää äidin, vaikka tiukkaa oli.

Minulla on ollut hyvä lapsuus. Päiväkään en vaihtaisi pois. Minulla on ollut ihana Isä ja Äiti jotka ovat suojelleet minua. Siitä kaikki kunnia heille. Minä Rakastan teitä-aina!

Vappu ja toukokuu

Me ei hirveästi Vappua vietetty. Äiti joi simaa ja söi tippaleipiä ja minä en kumpaakaan niistä, kun en tykkää. Me vietettiin vain nimipäiviä. Minä sain lahjaksi äidiltä: Pussilakanasetin, karkkia ja kortin. Minä annoin äidille vain karkkia ja kortin. Onnitteluja tulikin muutama, jotka lämmitti mieltä.

Minä ja äiti joskus -80 luvun alussa.

Mutta nyt on toukokuu, ihanaa! En tiedä miksi tämä lukeutuu mun mielestä ihanempien kuukausien joukkoon. Ehkä siksi kun kevät vai sen takia, kun on synttärit. Lapsena muistan, että toukokuun lopussa loppui koulu, niin se oli varmasti ihanaa. Minä muistan kun viimoiset kaksi viikkoa oli todella pitkä aika koulussa. Kyllä se aina jotenkuten meni läpi ja koitti ihana vapaus!

Pääsiäinen

Mulla meni pääsiäinen ihan noin vaan ohi. Ei käyty missään. Oltiin kotona. Syötiin, ulkoiltiin ja nautittiin hyvistä säistä. Äitiä kävi virpomassa kaksi trullia palmusunnuntaina ja isosisko oli mukana. Onneksi oltiin varattu neljä suklaamunaa, niin jokainen sai jotakin ja meille jäi jopa vielä yksi. Minusta on aina kivaa, kun joku käy virpomassa. Minäkin sain pienen virpoma tervehdyksen netin kautte.

Lapsena  se oli yhtä juhlaa, kun tuli pääsiäinen. Sai vihdoinkin syödä ne suklaamunat jotka tulivat palmusunnuntaina palkaksi. Ainakin mun äiti jemmasi ne, että yhden sai syödä palmusunnuntaina ja muut säästetiin pääsiäiseen. En pienenä käynyt, kun mummot virpomassa. Hyvä jos uskalsin niitäkään. Koulu iässä uskalsin virpoa jo vähän muitakin. Lähinnä naapureita jotka tunsin. Koskaan ei menty semmoseen paikkaan jota ei tunnettu. Semmosesta olla aina pidetty kiinni.

Kevät

Se on täällä...Kevät! Tuo ihana armollinen kevät. Mä nautin tästä huhti ja toukokuu ajasta täysin siamauksin. Joka päivä luonto muuttuu. Lumet sulaa, alkaa vihertää, siilet nousevat ylös talvikoloistaan. Joka päivä tuntuu ihanalta hengittää tätä luonto ilmaa. Tätä ei voi millään kuvailla kuinka ihanaa on.

Sen lisäksi saa heittää talvitakin nurkkaan, lapaset pois ja vaihtaa kesälenkkarit jalkaa. Tuntuu kuinka olo kevenee, koska talvivaatteet painaa enemmän kuin kesäkuteet. Sit tässä kuussa on vielä Pääsiäinen, Vappu, nimpparit. Jee!