Pari sanaa pääsiäisestä

Meidän pääsiäinen oli todella rauhallinen. Kirjoitan monikossa tarkoittaen minua ja äitiä. Kotona olla möllötettiin. En syönyt yhtään suklaamunaa tai mämmiä. Sen sijaan söin raekarkkeja ja rahkapiirakoita. Äiti herkutteli myös prinsessakakulla. Ei kylvetty rairuohoa vaan ohraruoho.

Ohra kasvaa niin kauniina ja tuuheana rairuohoon verrattuna. Äiti osti itselleen helmililjan, mutta siitä ei ole kuvaa. Unohdin myös kuvata ne upeat narsissit jotka vietiin pääsiäispäivänä mummon haudalle. Se oli minun idea ja äiti suostui siihen. Kortteja lähetin melkein kymmenen, mutta vain pari sain joista toinen oli äidiltä.

Tässä kuvassa äidin kortit joista tuo tipu kortti on minulta. Petyin, kun odotin enemmän kortteja.
Miten sinun pääsiäinen sujui?

Munista asiaa kera muistojen

Niitähän on monen värisiä, eri täytteillä ja eri kokoisia. On pientä ja suurta munaa (siis suklaamunaa). Teen tähän lyhyen ja ytimekkään munakatsauksen näin pääsiäisen ratoksi. Kauhiasti blogeissa kun on ollut puhetta että sisältävät pelkkää krääsää. Täytyy ostaa oikea muna niin saa sisältöäkin elämään.

Ensimmäinen vinkki on se, että panosta laatuun. Vältä halpoja suklaamunia kuten esim: Milky Kid. Sitä tummaa ja pahaa suklaata ei syö Erkkikään ja yllätykset ovat täyttä silsaa. Kuvassa näkyvät munat ovat hyviä. Tai Hugosta en tiedä ei olla vielä maistettu (lue äiti maistanut). Minä en juurikaan suklaata syö, vaan poimin yllärit talteen äitin vetäessä herkut kiduksiinsa.

Tässä näkyvät meidän tän vuoden suosikit. Disneyn eläimet (Bambi ja Dalmis kuoret), Dino ja Frozen munat.
Disneyn eläimet sisältää suloisia Disneyn elokuvistakin tuttuja hahmoja kuten Kaunotar, Kulkuri, Dumbo, Bambi ja Dalmikset. Niitä voi kerätä ja niillä voi leikkiä. Dino munista tulee söpöjä pieniä dinosauruksia ja niilläkin voi leikkiä tai kerätä koko sarjan. Sanomattakin selvää, että Frozenista löytyy Frozen figuureita ja koruja. Naapurin 7.v. tytön suosikki oli tämä muna. Itse koitan kerätä kaikki Disneyn eläimet.

Yksi Turtleskin meillä maisteltiin ja se oli kiva, kun siinä oli toinen puoli valkoista ja toinen maitosuklaata. Yllärinä Turtles aiheinen koriste jonka saa kiinni vaikka vetoketjuun. Kuvassa näkyvää isoa prinsessaa (Palatsin eläimet munaa) ei olla vielä maistettu eikä Avengers munaa. Avengers odottaa yhtä pikkupoikaa joten sen sisältö jää meille arvoitukseksi. Nuo tyttökinderit ovat kanssa uusi juttu. Saa nähdä mitä sieltä löytyy.

Loppuun vielä natinaa tyyliin "kyllä ennen oli kaikki paremmin". Eli pieni lapsuusmuistelo osio. Eli kun minä olin pieni niin munia ei oltu jaoteltu näin selvästi tyttöjen ja poikien muniksi. Ne olivat aika anonyymeja Jokereita, Kindereitä, Disneytä ja se paras Pääsiäistervehdys munia. Äitillä oli tapana ostaa joka pääsiäinen minulle ja serkku-pojalle ne Pääsiäistervehdysmunat. Minulla on muuten jossain jemmassa vanhoja tinapapereita noista ja monista muistakin munista esim. Jokeri, My Little Pony (todella makia suklaa oli näissä) ja Disney. Disney babies munatkin tuli just mieleen. Ne olivat ihania ja aikoinaan oli Trolli munia joista sai pikku trolleja. Ne peikot muistattehan värikkäine hiuksineen. Jokeri suklaamunia muistan, että niitä oli vihreillä, punaisilla ja sinisillä kääreillä joissa klovnit soittivat jotain soittopeliä esim. vihreässä taisi olla haitari. Yllätyksenä oli usein koruja. Sormuksia, kaulakoruja, avaimenperiä sekä rannekoruja joissa oli ihan oikeat metalliset ketjut, ei mitään muovikrääsää (jossain mulla on noita vielä tallessakin). Kiva juttu tytöille ei niinkään pojille. Mummo osti lähikaupastaan aina noita Jokeri munia jo ennen pääsiäistä. Siitä jäänyt hyvin mieleen. Pääsiäissunnuntaina saatiin sit isommat yllätysmunat mummoltakin. Toinen mummo teki puolestaan pienen pussillisen erilaisia herkkuja virpoma palkaksi. Oli suklaamunia, raekarkkeja ja suklaapupuja. Minähän en muuten muksuna käynyt virpomassa kuin varsin vastentahtoisesti vain mummot. Olin liian ujo mennäkseni naapureiden ovikelloja pimpottaa, vaikka meillä kävi kyllä liuta naapureiden muksuja kavereineen virpomassa äitiä. Kinderhän oli tuolloin varsin haluttu palkka, koska se oli ainoa muna kultaisella 80-luvulla josta sai koottavan lelun. Niissä muissa kun tuppas olemaan vain noita koruja. Myöhemmin tulivat sit ne ajat kun joka viides sisälsi kilpikonna, kroko jne yllärin. Niitä keräiltiin ja vaihdeltiin kavereiden kanssa kilpaa. Minulta löytyy kaikki kilpparit ja krokot. Muutama virtahepo, norsu ja leijona. Olin kymmenen vanha kun innostuin virpomisesta ja hieman yli-ikäinen siis, mutta silti nuorempien muksujen mukana kävin naapureita virpomassa, varpomassa, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuueks, uueks vuueks.
Nykyään en niin suklaamunista välitä, vaan satsaan raekarkkeihin.

Laajemman katsauksen raekarkeista voit lukea Sateenkaaren alla blogistani. Tarkempi katsaus nykypäivän suklaamuniin yllätyksineen puolestaan löytyy Katin Ei ihan vielä blogista.
Jos puolestaan haluat eroon suklaamunien yllätyksistä, niin ennenkuin heität roskiin voit kokeilla niiden myyntiä vaikka Facebookin figuurikirppiksellä. Aikuiset ihmiset oikeasti maksavat muovikrääsästä. Myös minä, tunnustan.

Se ainut vitsa jonka sain.

Meillä ei käynyt tänä vuonna kuin yksi virpoja. Siksi jäi noin paljon munia.
Pienenä tyttönä toivoin ettei kävisi virpojia jotta minä saisin syödä suklaamunat jotka oli virpojille palkaksi ostettu.
Mikä muna saa sinut syttymään? Tästä arvostelusta jäi nyt kokonaaan uupumaan "töhnämunat", mignon (kerran elämässäni söin, enkä tykännyt) sekä pienet ruohomunat eri täytteillä. Kirjoituksesta tuli muutenkin kilometrin mittainen (vaikka lyhyt ja ytimekäs piti olla) joten jätetäänpä tällä kertaa tähän.
Maukasta pääsiäistä itse kullekkin (edelleen) ja leppoisia vapaapäiviä!

Pääsiäis Special

Tulin tähän pyhien väliin jättämään oman pääsiäistervehdykseni kera elokuva vinkin. Sillä mitäpäs muutakaan sitä joulu ja pääsiäispyhinä tekisi kuin katselisi elokuvia. Tässä yksi juurikin pääsiäiseen sopiva kokoperheen animaatio : Kevät ja Ruu

                 Näiden kuvien myötä toivotan Hyvää ja Rauhallista Pääsiäistä!

Todella ihastuttava ja värikäs satu kertoo keväästä ja pääsiäisestä. Olen aiemminkin kirjoittanut tästä elokuvasta. Sen voit lukea täältä.
Oletko sinä katsonut Kevät ja Ruu elokuvan? Haluaisitko katsoa?

ps: Myynnissä osio taas käytössä. Tarjolla ois pari leffaa, Hello Kitty figuureja sekä lasten Hello Kitty värityskirja ja Cheekin cd.

Lapsuusmuistoja: Muistojeni Pikku Kakkonen

Niin ja nyt tosiaan puhutaan siintä lasten ohjelmasta. Muuta luulleet voivat siirtyä johonkin toiseen blogiin.
Tuo ohjelma tuo niin paljon muistoja mieleen, että on vaikea päättää mistä aloittaa purkautuminen.

Ensinnäkin Rölli peikko. Tuo ihanan ihastuttava ja kauhia otus. Kautta likaisten varpaitteni pelkäsin sitä pienenä. Varovasti sohvan takaa kurkin Rölliä ja iskää nauratti. Rölli oli iskän ykkössuosikki ja katsoi sen, vaikka minä en. Ekalla luokalla taisin vasta uskaltaa Rölliä katsomaan. Satukaseteilta kuuntelin kyllä sitäkin enemmän Röllin tarinointia.

Toinen mun ja iskänkin suosikki oli sirkuspelle Hermanni. Kaikkihan muistavat, että Hermannin herkkua olivat äitiliinin tekemät plätyt ja mansikkahillo. Voi änkeröinen, miten hyvää!

Ei pidä unohtaa myöskään Nalle Luppakorvaa, Kössi Kengurua, Pikku Sirkusta, Minttua ja monia muita sarjassa olleita ohjelmia. Muistaako kukaan mitään näistä?

Nukkumatin nyt ainakin muistaa kaikki! Meillä arvuuteltiin perheen kesken aina millä kulkuneuvolla Nukkumatti tänään tulee. Se oli hauskaa ja harvoin kukaan osui oikeaan niitä kulkupelejä kun oli niin paljon. Lopussa tietysti laitettiin silmät kiinni ettei unihiekka tule silmille. Joskus mentiin serkku-pojan kanssa sängyn alle asti piiloon ettei ihan varmana se unihiekka osu kohdalle.



Mutta hei ennenkuin vilkutetaan Nukkumatille ja otetaan unihiekkaa silmiin, niin kerron vielä että olen minäkin ollut Pikku Kakkosessa 1980-luvulla. Silloin Pikku Kakkosen väki kiersi Suomen päiväkodeissa tekemässä ohjelmia ja satuinpa juuri tuona vuonna olemaan päiväkotihoidossa, kun meidän pikku kylässä vierailivat. Siellä minä nätisti lauloin muiden mukana. Kyllä sitä ohjelmaa odotettiin ja jännitettiin koko lähisuvun voimilla. Mummokin katsoi sen Pikku Kakkosen ja soitti heti ohjelman loputtua meille että voi kun nätisti se tyttö lauloi. Ihana muisto ja tuo ohjelma on meillä vielä vhs-kasetilla tallessa. Muistoksi saatiin heidän vierailusta postikortit jossa oli Pelle Hermanin kuva. Tuo kortti täytyisi kyllä löytää. Se oli yksi mun suurimmista aarteista.

Että on siis todella konkreettinen muisto mulla Pikku Kakkosesta, entä sulla?
(Kuvat youtubesta, eivät omia.)

Perjantai päivän hyvät työt top kolme

Perjantaina tehtiin äitin kanssa hyviä töitä oikein urakalla. Aamusta äiti käytti miesystäväänsä naapuri kaupungissa lekurilla jotta tämä sai kipsin pois jalasta. Minä puolestani annoin muutosta jääneet pahvilaatikot eteenpäin seuraavalle muuttajalle joka oli erittäin tyytyväinen vinosta pinosta tyhjiä pahvilaatikoita. Todella hyvä mieli tuosta. Itselle turha olikin toiselle vielä arvokas. Päivän päätteeksi käytiin tekemässä äitin miesystävälle vielä ruoka ostokset. Että näin!

Itse ostin illan herkkuhetkeen Pandan Englannin rakeita. Ovat muuten tosi hyviä. Paljon parempia kuin Fazerin Lontoon rakeet.

Ihanan värikäs namurasia.

Tästä on muuten myöhemmin tulossa herkku arvostelu eli karkkikatsaus Sateenkaaren alla blogiin.
Sit päiväni paras piristys naapurin 7.v. tyttö hiipi luokseni salaperäisen näköisenä ja ojensi minulle pääsiäiskortin. Valitettavasti en voi kortista kuvaa laittaa tänne, kun siinä näkyy nimet, mutta kerron että oli vihreä väriltään ja kannessa oranssikissa tarra sekä hopeahileinen sydän.
Tällä viikolla on myös herkuteltu mustikkapiirakoilla sekä tehty pitkiä kävely kierroksia kauniissa auringon paisteessa. Miten sinun viikko on mennyt?

Uusi kirjoitussarja: Leluja

Mistäs muustakaan sitä yli kolmekymppinen lapseton nainen kirjoittais kuin leluista.

Tämä kirjoitussarja  tulee käsittelemään niin muistoja lapsuus ajan leluista kuin kriittisiä mielipiteitä nykyajan leluista. Mielipiteeni ovat omia eivätkä varmasti kaikkia miellytä joten lukeminen tapahtukoon omalla vastuulla.

Uuden vuoden kunniaksi siis uusi sarja ettei jutut lopu kesken. Leluthan herättävät ihmisissä paljon muistoja ja ajatuksia. Jokaisella meistä on jonkinlainen kosketus leluihin. Varmasti kaikki olemme heittäneet palloa ja pelanneet muistipeliä. Omassa lapsuudessani pelattiin myös paljon Mustaa Pekkaa pelikorteilla. Polttopallo oli pihaleikeistä yksi parhain kuten myös punainen valo vilahti. Sisällä rakennettiin (äitin kauhuks) majaa, leikittiin pikkuautoilla ja My Little Ponyilla. Oltiin kotista ja kutsuttiin vanhempia kylään kahville juomaan muovimukeista mielikuvituskahvia tai oikeeta vettä joka esitti kahvia.

Naruhyppely ja twisti kuuluivat myös ulos ja lähimetsään risumajan rakennus jonka isot pojat kävivät aina rikkomassa. Talvella tehtiin lumilinnoja sekä salaisia tunneleita jotka (tyhmät) naapurit tukki lumella kolatessaan. Niin paljon liittyy muistoja tähän asiaan. Kuten alla oleva hippo vesilelu.

Tän hauskan hipon avulla mut sai pienenä ammeeseen kylpemään. Lähti pyörimään ympyrää kun veti pohjasta käyntiin. Hauska lelu ja toimii vieläkin. Ammeesta olen kasvanut ulos, mutta nyt tämä lelu ihastuttaa mua yläkerran vessassa saippuakupissa kuten kuvasta näkyy. Meidän yläkerran vessa on muuten vielä ah niin ihanassa 80-luvun lookissa kuin olla voi vaan. Ruskea ja vaaleanruskea värimaailma ei ole ihan mun mieleen, mutta alakerran vessa on. Siellä on näet vaaleanvihreä pönttö ja lavuaari. Täysin 80-luvun kuosissa sekin puupaneeli seinineen. Kylpyhuone ja sauna on sentään rempattu vuonna 1994. Mut joo eiköhän tämä riittänyt tällä erää.

Miltäs uusi sarjaa vaikuttaa? Haluatteko että perustuu enemmän lapsuuden leluihin kuin nykyajan härveleihin?

Muumimuki ja muuta mutinaa

Tänään on äitin syntymäpäivä. Huomenna 15.3. on iskän syntymäpäivä. Maaliskuussahan on paljon syntymäpäiviä, kun nämä ovat niitä juhannuksen valoisten öiden tuotoksia. Iskälle en nyt lahjaa hankkinut ja äitinkin lahjan sain jo ennen joulua Korustamon Eilalta. Kiitos vaan Eila. En tiedä tuliko sähköpostini koskaaan perille jossa tästä korusta kiitin.

Aluksi ajattelin säästää äiskäpäivään tämän, vaan enpä malttanut odottaa sinne asti. Kyseessä siis kaulakoru. Kummallekkin kortin kirjoitin.

Äitille kissaa ja koiraa.

Iskälle huumoria ja Hörölää.

Itseäni muistin naistenpäivän kunniaksi muumimukilla. Mukihan on ikivanha, mutta tämä uupui kokoelmistani ja halusin tuon ihanan värin vuoksi juuri tämän mukin.

Hosuli

Tällaista pientä tänään ja anteeeksi nuo kuvat, kun en ole jaksanut niitä rajailla.
Mut mulla on uutisia nimittäin ensi kerralla starttaa uusi sarja blogissani, mutta mikä se on sitä en vielä paljasta. Pysykäähän kanavalla!