Sydän läppä leikkaus eka osa

Aluksi täytyy sanoa, että leikkaus meni Tosi hyvin. Nyt olen paljon energisempi ja miesystävä miettii missä mennään, kun ei meinaa perässä pysyä. Mutta aloitetaanpa alusta... Tammikuussa 2022 mulla oli lääkriaika Lappeenrannassa. Lääkäri sanoi, että voidaan seurailla vai haluatko leikkaukseen. Sanoin että miellummin leikkaukseen. Sanoi, että soittaa Helsinkiin Meilahteen jossa leikkaus tehdään ja ilmoittaa mulle muutaman päivän päästä, että pääsenkö sinne. Muutama päivä meni, soitti ja sanoi, että ottaa mut leikkauseen. Aikaa sanoi menevän noin kolme-kuusi kuukautta. Olin helppottunut, mutta enpä tiennyt että aikaa meni paljon enemmän. Toukukuussa ne soittivat Helsingistä ja sanoivat, että leikkaus siirtyy elokuuhun. Minä sanoi, ok, voi elään kesän kaikessa rauhassa. Ei siinä kyllä ollut kaikki jouduin ensin käymään hammaslääkärissä ja siit se alkoi. Kävin monta kertaa kesän aikana hammaslääkärissä ja lopulta leikkaus siirtyi kuukauden eteenpäin, kun multa otettiin vielä kolme hammasta pois suusta. Minä heitin miesystävälle, että oikeastaan tämä on ihan hyvä nyt voin ottaa häneltä paremmin suihin, kun hampaat ei ole tiellä. ;) 

Eli leikkaus oli 7.9.2022. Päivää ennen piti mennä kuuntelemaan mitä lääkri sanoo leikkaukseta. Eli lähtö olisi 6.9. Aluksi ajattelin mennä yksin, mutta lopulta kun ajatteli että olisi mukava jos olisi joku mukana. Muuten voi käydä aika pitkäksi illalla. Sinne sai ottaa yhden ihmisen mukaan. Vaihtoehtoina mulla oli iskä ja miesystävä. Miesystävä sanoi, että jos isäsi lähtee niin se olisi hyvä. Soitin iskälle, niin hän oli heti valmis lähtemään. Iskä ei asu samalla paikkakunnalla, niin hänen piti ajaa tänne edellisenä iltana veljensä luo. Me viettettiin miesystävän kanssa kaikki illat yhdessä ennen leikkaukseen menoa. Se oli hänellekin kova pala. En paljoa nukkunut edellisenä yönä. Puoli kaksi meni nukkumaan ja lähtö oli seitsemältä, kun aika oli olla Helsingissä klo.11.00. Iskä tuli mut hakemaan täältä ja miesystävä oli herännyt kanssa aikaseen, että pääsi mut vielä saattamaan.

Siitä se matka alkoi. Kerran pyähdyttiin juomaan kahvia ja syömään. Oltiin Helsingissä ajoissa. Käytiin kuuntelemassa omahoitajan ja lääkärin luona. Sit multa otettiin verikoe ja keuhkokuva. Sen jälkeen päästiin hotelliin, jos saatiin olla yksi yö ennen leikkaukseen menoa. Siinä jäi reilusti aikaa viettää iskän kaa. Käytiin vähän ostamassa evästä lähikaupasta ja mentiin hotellihuoneeseen syömään. Sen jälkeen käyntiin kävelyllä ja minä ostin hotellista matkamuistoksi lehmän.Sitten juotiin kahvit ja käytiin taas kävelyllä. Tultiin takaisin ja katsottiin mihin aikaa on ruoka. Mentiin vielä vähäksi aikaa huoneeseen ja soitin monta kertaa miesystävälle tämän yhden päivän. Kahdeksan aikoihin mentiin syömään, kun mun piti olla syömättä ja juomatta puolen yön jälkeen. Kahdentoista jälkeen käyntiin nukkumaan, mutta enhän minä nukahtanut vasta kun puoli kaksi ja seitsemältä aamulla piti olla sairaallassa.

Ostamani lehmä.

Meillä oli hotellissa yhdeksäs kerros. Oli hyvät näkymät. Mukavaa viettää iskän kanssa omaa aikaa. Iskän on minulle tärkeämpi henkilö lapsuudesta, koska meillä on niin paljon yhteisiä muistoja.

Seuraavalla kerralla jatkan leikkaus päivästä. Anteeksi jos tulee kirjoitusvirheitä. Nää yhdyssanat ei ole oikein mun juttu. :)

Pitkästä aikaa Moi!

Ajattelin herätellä tätä blogia henkiin. Nämä vuodet on olleet täynnä tapahtumia. Viime vuosi jäi kokonaan väliin, mutta aion kertoa siltä sen sydän leikkauksen. Toivottavasti tätä joku nyt vielä seuraa.

Ihanaa joulua

Nyt voi hetken aikaa huokaista, herkutella ja katsoa muutama jouluelokuva. Ihanaa, mukavaa joulua tai vapaapäiviä!

Sydän

No niin pitkästä aikaa täällä. Ajattelin ruveta ahkerasti kirjoittaa, vaan ei. Mulle iski loppu kesästä sairaus joka vei viideksi viikoksi sairaalaan. Ihan muusta syystä lähdin terveyskeskusella käymään, mutta päivän päätteeksi olin sairaala osastolla eikä silloin vielä tiedetty mikä vaivaa. Sen viikon sisällä selvisi, että sydämessä on läppävika. Voitte kuvitella kuinka kauhistuin.

En viitsi tarkempaa selitellä sairaala oloaikoja. Eihän kukaan tykkää olla sairaallassa. Siellä kävi pari ikävää tapahtumaa, mutta selvittiin. Loppu aika olikin vain odottelimista, kun pääsee kotiin. Neljä viikkoa mulle laitettiin antibioottia suoraan suoneen kuusi kertaa päivässä eli neljän tunnin välein. Voi sinä aikana kyllä liikkua, mutta ei huvita lähteä sen tippaletkun kaa kävelemään. No lopulta pääsin kotia ja olin onnellinen. Koti tuntui nyt todella arvokkaalta paikalta. Sen kun olet käymättä viisi viikkoa ollenkaan oven ulkopuolella, niin ulkoilmakin tuntui raikkaalta. Sen aikana mun iho kuivu ja hiuksia lähti päästä enemmän kuin laki sallii. Niin varasin kampaajan ja leikkasin polkkatukan ja voin sanoa että olen erittäin tyytyväinen tähän. Nyt en enää pitempiä hiuksia haluakkaan.

Minulla on leikkaus Meilahdessa ja mut parin viikon jälkeen kutsuttiin sinne tutkimuksiin. Ihan oikeasti minua jännitti. Ihan uusi sairaala ja vieraat ihmiset, mutta pakko mennä. Siellä ei kuulemma kauan pidetä. Minäkin olin vain pari yötä, mutta silti iski ikävä jo kotiin. Siellä ei ollut ketään joka oisi voinut tulla mua moikkaamaan. Maanantaista keskiviikkoon, kun pääsin pois. Voitte vaan uskoa kun lääkäri sanoi että leikkaus tehdä ensi vuonna kuinka helpottunut olin. Nyt voin rauhassa valmistautua jouluun. Tietysti käydään kontrolli käynneillä viereissä kaupungissa, mutta silti. Taksi matkan aikana ajattelin, että nyt mun täytyy tehdä asioita joista todella tykkään.

Kissa

Sunnuntaisella kävelylenkillä löysin kissan.En ihan oikeeta kissa,vaan pienen lelun. En nähnyt lapsi perheitä,niin otin mukaan.

Se on todellakin mun näköinen pieni oranssi kissa, joista tykkään eniten. Päättelin, että on tyttö ja annoin nimeksi Melissa. 

ps. Viimeinkin onnistuin tekemään sen. Tein tekstin koneella ja jostain kumman kautte sai kuvat lisättyä.

Miten tehdään älykännykkällä kirjoitus...

Ostin tammikuussa vihdoin ja viimein älykännykän. Sen jäkeen en ole digikameralla kuvia ottanut ja kaikki on älyluurissa. Sen takia kirjoitus on vähän keskeytynyt, kun samoja kuvia toistaa. Tiedän , että sillä voi tehdä tekstiä, mutta miten. Ja miltä ne kuvat siellä näyttää. Jo joku tietää, niin kertokaa mullekkin.

Vuodet vierii

 Moikka moi!

Olen vielä elossa, vaikka moni luuleekin, että kevääseenkö kuolin (no vitsi, vitsi ). Synttärit oli toukokuussa. Vähän ennen synttäreitä sain silmälasit. Nyt näkee taas lukea ja tehdä ristikoita. Täytin 40.v. ja tuntuu, että vanhuus alkaa. Äitillä olikin jo aikuinen tytär 40. v.  Arvostan häntä.

Mutta niin mun syntymäpäivä oli sateinen. Kävi kolme vierasta ja äiti. Oisin voinut viettää juhlia enemmänkin, mutta tyydyin tähän. Ehkä joku toinen vuosi. 

                                         Rakas kahvimukini pienenä. 

Anteeksi, kun on pitänyt hiljasta, koska tuntuu, että elämä on käymis vaiheessa. Nyt tuntuu, että pitää tehdä loppu elämän ratkaisuja, koska kymmenen vuoden päästä se on liian myöhästä. Arvostan niitä jotka ottaa riski ottoja, niistä voi kantaa jotain hyväänkin.  No lopetan tähän ja laitan pari vanhaa kuvaa.