Sydän

No niin pitkästä aikaa täällä. Ajattelin ruveta ahkerasti kirjoittaa, vaan ei. Mulle iski loppu kesästä sairaus joka vei viideksi viikoksi sairaalaan. Ihan muusta syystä lähdin terveyskeskusella käymään, mutta päivän päätteeksi olin sairaala osastolla eikä silloin vielä tiedetty mikä vaivaa. Sen viikon sisällä selvisi, että sydämessä on läppävika. Voitte kuvitella kuinka kauhistuin.

En viitsi tarkempaa selitellä sairaala oloaikoja. Eihän kukaan tykkää olla sairaallassa. Siellä kävi pari ikävää tapahtumaa, mutta selvittiin. Loppu aika olikin vain odottelimista, kun pääsee kotiin. Neljä viikkoa mulle laitettiin antibioottia suoraan suoneen kuusi kertaa päivässä eli neljän tunnin välein. Voi sinä aikana kyllä liikkua, mutta ei huvita lähteä sen tippaletkun kaa kävelemään. No lopulta pääsin kotia ja olin onnellinen. Koti tuntui nyt todella arvokkaalta paikalta. Sen kun olet käymättä viisi viikkoa ollenkaan oven ulkopuolella, niin ulkoilmakin tuntui raikkaalta. Sen aikana mun iho kuivu ja hiuksia lähti päästä enemmän kuin laki sallii. Niin varasin kampaajan ja leikkasin polkkatukan ja voin sanoa että olen erittäin tyytyväinen tähän. Nyt en enää pitempiä hiuksia haluakkaan.

Minulla on leikkaus Meilahdessa ja mut parin viikon jälkeen kutsuttiin sinne tutkimuksiin. Ihan oikeasti minua jännitti. Ihan uusi sairaala ja vieraat ihmiset, mutta pakko mennä. Siellä ei kuulemma kauan pidetä. Minäkin olin vain pari yötä, mutta silti iski ikävä jo kotiin. Siellä ei ollut ketään joka oisi voinut tulla mua moikkaamaan. Maanantaista keskiviikkoon, kun pääsin pois. Voitte vaan uskoa kun lääkäri sanoi että leikkaus tehdä ensi vuonna kuinka helpottunut olin. Nyt voin rauhassa valmistautua jouluun. Tietysti käydään kontrolli käynneillä viereissä kaupungissa, mutta silti. Taksi matkan aikana ajattelin, että nyt mun täytyy tehdä asioita joista todella tykkään.