Voi ei tän elämän kanssa. Ensin kuoli Matti Nykänen ja seuraavalla viikolla Yön yhtyeen Olli Lindholm. Ei kovin hohdokkaasti alkanut ja kaiken kukkuraksi mulla otettiin hammas pois. Täytyy sanoa, että menee jonkun aikaa ennenkuin tähän tottuu. Toivotaan nyt sit parempaa loppu kuuta, että tapahtus jotain positiivista.
Kyllä tykkäsin Yö yhtyeestä, vaikka ei ihan suosikki ollutkaan. Se oli oikeastaan semmosta meno osaa, kun oli lähdössä viettää railakasta suomi pop iltaa. Siitä minä sen muistan. Nyt täytyy sanoa Yö yhteellekkin heipat. Vanhoja levyjä kuunnellaan, mutta ei nyt kun tuottaa vaan kyyneleitä.
sunnuntai 17. helmikuuta 2019
sunnuntai 10. helmikuuta 2019
Matti Nykänen
Mietin mitä kirjoitan otsikoksi: Lepää rauhassa Matti Nykänen, Nykäsen muistolle jne. Maanantai aamu alkoi ihan eritavalla. Sen sijaan että äiti olisi sanonut: Moi hän sanoi Matti Nykänen on kuollut. Sanoi: Älä valehtele. No tiesinhän ettei äiti tuosta asiasta valehtele. Minun piti käydä istumaan. Eihän Matti Nykänen voi kuolla. Ei se ole minkään ikäinen, ei se sairastunut syöpää, ei se voi olla totta. Ikävä kyllä oli.
En tiedä miksi se vaikutti minuun eritavalla. Ehkä siksi, kun olen nähnyt hänet pari kertaa tai ehkä sen takia, kun muistaa hänet niin hyvin. Muistan hänen mäkihyppääjä ajalta, en niinkä siitä mitä teki sen jälkeen. Minusta hän oli herkkä ihminen. Joku saattaa nauraa mulla tässä kohtaa, mutta nauratkoot. Maria Veitolan ohjelmassa ainakin tuli selväksi tämä herkkyys. Niiku yleensä, niin herkkää ihmistä viedään herraties minne ja lopulta jää yksinäisyys.
Siinä vaiheessa, kun Matti löysi Pian, niin hänen elämänsä rauhottui. Hän muutti rauhalliseen paikkaan asumaan ja hänellä näytti menevän oikein hyvin. Harmi vaan, kun hänen aikansa tuli täyteen. Minä sytytin hänelle kynttilän maanantai iltana.
En tiedä miksi se vaikutti minuun eritavalla. Ehkä siksi, kun olen nähnyt hänet pari kertaa tai ehkä sen takia, kun muistaa hänet niin hyvin. Muistan hänen mäkihyppääjä ajalta, en niinkä siitä mitä teki sen jälkeen. Minusta hän oli herkkä ihminen. Joku saattaa nauraa mulla tässä kohtaa, mutta nauratkoot. Maria Veitolan ohjelmassa ainakin tuli selväksi tämä herkkyys. Niiku yleensä, niin herkkää ihmistä viedään herraties minne ja lopulta jää yksinäisyys.
Siinä vaiheessa, kun Matti löysi Pian, niin hänen elämänsä rauhottui. Hän muutti rauhalliseen paikkaan asumaan ja hänellä näytti menevän oikein hyvin. Harmi vaan, kun hänen aikansa tuli täyteen. Minä sytytin hänelle kynttilän maanantai iltana.
maanantai 4. helmikuuta 2019
Serkku
Mun serkku täyttää tänään 39.v. Me oltiin lapsena hyvin läheisiä. Kun oltiin ainoita lapsia. Tätä voisi sanoa, että hän oli vähän niiku mun isoveli. Aluksi me hyvin nopeasti tapeltiin, kun minä en osannut yhtään jakaa leluja. Mutta lopulta ne aikoikin leikit sujua. Meidän äidit ovat siskoja keskenään ja lapsuudessa melkein joka viikonloppu nähtiin.
Kivaa oli myös päästä serkulleen yökylään. He asuivat kerrostalossa ja me omakotitalossa. Minä aina sanoin, että täällä on ötököitä enemmän, että voivat mennä nukkuessa silmään. Mun mielestä, kun kerrostalossa ei ollut yhtään ötöiköitä. Muutamana syksynä oltiin meidän mukana mökillä. Käytiin huvipuistoissa ja vietettiin siitä harmitonta ja surutonta lapsuusaikaa yhdessä.
Minun elämä ei olisi ollut yhtään niin rikasta jos tätä serkkua ei olisi. Olisin jäänyt paljosta paitsi. Kiitos hänelle siitä.
Kivaa oli myös päästä serkulleen yökylään. He asuivat kerrostalossa ja me omakotitalossa. Minä aina sanoin, että täällä on ötököitä enemmän, että voivat mennä nukkuessa silmään. Mun mielestä, kun kerrostalossa ei ollut yhtään ötöiköitä. Muutamana syksynä oltiin meidän mukana mökillä. Käytiin huvipuistoissa ja vietettiin siitä harmitonta ja surutonta lapsuusaikaa yhdessä.
| Tässä minä ja hän kolmi vuotias synttäreillä. |
lauantai 2. helmikuuta 2019
Helmikuu
Jee! Se on viimeinkin helmikuu! Ei tähän hätään muuta. Tulossa blogi kirjoitusta serkustani, yhdestä tv-ohjelmasta ja sitä rataa.
Onneks ne pakkaset vähän lauhtu, niin jaksaa taas ulkoilla enemmän. Mä en oikein tykkää, jos menee yli viidentoista pakkas asteet. Mutta nyt ollaan taas kuukautta lähempänä kevättä.
Onneks ne pakkaset vähän lauhtu, niin jaksaa taas ulkoilla enemmän. Mä en oikein tykkää, jos menee yli viidentoista pakkas asteet. Mutta nyt ollaan taas kuukautta lähempänä kevättä.
torstai 17. tammikuuta 2019
Tammikuu, tammikuu, tammikuu...
Nyt ollaan menty ylipuolevälin tätä mun mielestä pitkää kuukautta. Yksillä synttäreillä käyty ja yhdet olis vielä tiedossa. En tiedä mikä tästä kuukaudesta tekee niin pitkän. Se on aina ollut pitkä, mutta koulu aikoina ahdisti, kun alettiin hiihtää tammikuussa. Talvi urheilulajit eivät olleet yhtään mun mieleen. Luistimiakin sidoin yli 20min niin tunti oli jo puolessa kun pääsin kentällä ja sinä aikana pyllähdin maahan ennenkun oli kentällä. Ihanaa kun ei tarvii noita harrastaa. Paitsi välillä tekis mennä hiihtämään, kun ei ole mäkiä tiedossa, mutta luistelemaan, ehei.
Kohta tulee laskiainen, sillo mennään pulkalla ja lujaa. En ole kyllä pulkkaa tarttunut, mutta mieli tekisi. Minä muistan sen minkänäköisen riemun sai kun meni pulkkamäkeä alas ja sit piti raahautua ylös ja alas. Se oli hauskaa. Saisiko sen riemun vielä takaisin vain oisko vaan yks kerta. Potkukelkalla pääsis menemään alas niin ei tarvitse vaatteita liata. Hhhmm, no joo. Joskus on hyvä miettiä niitä asioita jotka toivat iloja näihin kylmiin talvipäiviin. Mutta nyt minä nautin tuosta lumisateesta. Onneks tänne ei ihan hirveästi sitä lunta tullut.
Kohta tulee laskiainen, sillo mennään pulkalla ja lujaa. En ole kyllä pulkkaa tarttunut, mutta mieli tekisi. Minä muistan sen minkänäköisen riemun sai kun meni pulkkamäkeä alas ja sit piti raahautua ylös ja alas. Se oli hauskaa. Saisiko sen riemun vielä takaisin vain oisko vaan yks kerta. Potkukelkalla pääsis menemään alas niin ei tarvitse vaatteita liata. Hhhmm, no joo. Joskus on hyvä miettiä niitä asioita jotka toivat iloja näihin kylmiin talvipäiviin. Mutta nyt minä nautin tuosta lumisateesta. Onneks tänne ei ihan hirveästi sitä lunta tullut.
maanantai 7. tammikuuta 2019
...
Siis mä en halunnut kirjoittaa tuohon loppiainen, niin siintä tuli nyt tuollainen otsikko. Koska me ei vietetä mitään loppiaista. Meillä saa joulukoristeet olla ainakin Nuutinpäivään asti. Me ei luovuta vielä joulukuusesta eikä valoista. Valot saavat palaa vielä koko pitkän ja pimeän tammikuun läpi. Kun mä en yksinkertaisesti voi luopua kuusesta. Kyllä se varmaan tammikuun puoleen väliin mennessä menee ulos, kait.
Helmikuu onkin jo valoisampi kuukausi kuin tammikuu. Sillo otetaan riemulla vastaan Runebergin päivä ja ystävänpäivä. En minä hirveästi lähettele ystävänpäiväkortteja, mutta onhan se kivaa jos joku muistaa mua. Mutta Runebergintortut ovat kyllä tosi hyviä. Mutta hei vielä tammikuu, mennään vielä tämä kuukausi läpi niin olla lähempänä kevättä.
Helmikuu onkin jo valoisampi kuukausi kuin tammikuu. Sillo otetaan riemulla vastaan Runebergin päivä ja ystävänpäivä. En minä hirveästi lähettele ystävänpäiväkortteja, mutta onhan se kivaa jos joku muistaa mua. Mutta Runebergintortut ovat kyllä tosi hyviä. Mutta hei vielä tammikuu, mennään vielä tämä kuukausi läpi niin olla lähempänä kevättä.
torstai 3. tammikuuta 2019
Joululahjat
Aluksi ajattelin etten tänne viitti niitä laittaa, mutta ovatpahan hyvässä muistissa. Niin laiteenpas.
Äidiltä: Ihana kahvimuki, suihkugeeli, Vallila Käpylä pussilakanasetti, Haisuli käsipyyhe (vihreä), Paulo Coelhon päiväkirja, puol kiloa marmeladeja.
Äidin miesystävältä: 4 Casino arpaa ja puoli kiloa marmeladeja.
Ihanalta kaverilta: Itse tehdyt villasukat, vihreitä kuulia, cd.n, Walt Disneyn dvd, ihana kissa. Sitä kissasta tykkäsin tosi paljon. Niin ja teetä Kissan päivät.
Sukulaisilta: Kynttilä ja nameja.
Kuvia ei ole, vaikka otinkin niitä, koska miun pitäis tyhjentää tätä tietokoneen kuvatilaa. Vissiin taisin luetella kaikki mitä sain.
Äidiltä: Ihana kahvimuki, suihkugeeli, Vallila Käpylä pussilakanasetti, Haisuli käsipyyhe (vihreä), Paulo Coelhon päiväkirja, puol kiloa marmeladeja.
Äidin miesystävältä: 4 Casino arpaa ja puoli kiloa marmeladeja.
Ihanalta kaverilta: Itse tehdyt villasukat, vihreitä kuulia, cd.n, Walt Disneyn dvd, ihana kissa. Sitä kissasta tykkäsin tosi paljon. Niin ja teetä Kissan päivät.
Sukulaisilta: Kynttilä ja nameja.
Kuvia ei ole, vaikka otinkin niitä, koska miun pitäis tyhjentää tätä tietokoneen kuvatilaa. Vissiin taisin luetella kaikki mitä sain.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




