Sivut

torstai 8. helmikuuta 2018

Kahvimukeja 80-luvulta

Me jatkettiin sitä siivousta, siis pienenhuoneen. Äiti huikkasi, että nyt löyty aarteita. Kuulin hänen kilisyttävän astioita. Mietin että mitäköhän se löysi. Jonkun varmaan mummon perintöastiaston, mutta ei. Sieltä löytyi pitkään hukassa olevat kahvimukit 80-luvulta. Siis minun mukit! Tässäpä teille pieni katsaus mun mukeihin.

Minähän olen kova juomaan kahvia aina pienestä pitäen. Siksi näitä mukeja oli kertynyt, kun piti juoda isosta kupista. Ei aikuisten mukista. Se olisi ollut tylsää juoda aikuisten mukista.


Tässä ovat ensimmäiset mukini, jotka muistan. Varmaan ostettu 81 tai 82 vuonna nallemuki, kun siitä on ollut sanka poikki kun minä tuon mukin muistan. Kolme vuotias kuvassa näkyy Disney muki, eli sekin 83 vuodelta tai 84. En voi muistaa mutta kovin vanhoja ovat. Käyntin näitä murrosikää asti kunnes kyllästyin paikkasin ne pienee lootan jonka nyt löysin. Hyvässä kunnossa ovat säilyneet. Astiat pestiin aina käsin, niin ei ole haalistuneet kuvatkaan. Eikä ole tummentumpia näistä missään. Disney oli yksi suosikki mukeistani. Luettelin välillä mitä siinä on Aku, Mikki, Hessu jne.


Tää on nimi muki, mutta nappasin siintä oikean nimen pois. Tää oli yksi mun lemppari mukeista. Sanoi: Anna mun nimimuki. Olin ylpeä kun kellään muulla ei ollut omaa nimeä mukista.


Tää on varmaan ostettu 86-vuonna. Ainakin siinä oli pohjassa leima tehty 86-vuonna. Ja voitte arvata että tää oli mun suosikkimukini. Minä olin kova ponifani, eikä liiemmin osteltu näitä juttuja. Minä halusin ponimukia, vaikka se ois ollut vielä pesussa. Hyvin on kuva säilynyt. Tämä on tosi rakas muisto lapsuudesta.

Tästä puuttuu Smurffi muki. En tiedä mihin se on joutunut. Täytyy tutkia astia kaapit jois ois sielä. Sekin oli yks suosikeitani. Muistan sen niin elävältä, mutta harmi kun ei ole kuvaa. Mutta nämä olivat minun lempimukini 80-luvulta kun olin lapsi. Minähän join aamukahvit, iltapäiväkahvit ja joskus illallakin kahvit, niin kyllä siinä mukeja tarvittiinkin.

Laitan tähän loppun vielä kaksi ysäri tuotantoa olevat mukit.


Sain nämä yheksytluvulla ja nalle muki oli ihana. En hirveästi tuota pelle mukia käyttänyt. Nämä ei nyt mene lapsuusmukien edelle olivat sen verran mahtavia. Lapsuudesta ne parhaat muistot tulee.

maanantai 5. helmikuuta 2018

Pieniä juttuja

Mä en keksinyt mitään muuta tuolle nimeksi. Me siivotaan äitin kanssa pientä huonetta. Se on ollut aina nimeltään pieni huone, koska on talon pienin vaikka kyllä siinä kokoa riittää. Meillä on aika suuret huoneet tässä talossa. Se on ollut muusikinkuuntelu huone, kijasto huone mutta nyt pienihuone. Eiköhän se asia tullut selväksi. Mutta kuitenkin puolet vielä siivoamatta. Olemme löytäneet sieltä paljon 80 ja 90-luvun tavaraa. Olen kuvaillut niitä pienissä osissa niin tässä ensimmäinen teksi.


Löysin noin 20 vuotta kadoksissa olleen halinalle kumin. Tosin ei siitä rassii käyttää. Luulin tämän hukkuneen muun rojujen joukkoon mutta sielä se oli nakottamassa kirjahyllyssä. Koitin hangata pölyjä pois ja pääsee higuurihyllyyn. Minun lempi halinalleni, kun on mintunvihreä.
Maija Mehiläinen on magneetti ja siihen kuulu kukka, mutta kukka on hävinyt. Minä olin pienenä kovin suuri Maija fani. Keittiö kun rempattiin niin se katosi omaan onnessa nojaan, mutta nyt löyty. Pieniä asioita, mutta mulle niin arvokkaita.

Sitten mennään Smuffi faniuteen. Miulla oli lamppu, figuureita, pehmoleluja, smurffikalenteri, haalari, kello jne.


Tässä tämä kello. Varmaan 85 tai 86 vuonna ostettu. Se oli vielä mun lempiväreissä. Vaaleanpunainen. Niin joo se oli pienenä tyttönä lemppari väri. Mä olin tosi hatiossani kun sain tän kellon. Vaikka se jäkötti paikallaan niin oli siitä mukava katsoa aikaa.
Tämä riittää tällä kertaa, mutta lisää on tulossa!

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Leluja: Pehmolelut

Äitini sanoi aikanaan: Mihin sie saat nuo kaikki pehmolelut, kun muutat pois? Ensinnäkin: En ollut aatellut muuttaa ja toisekseen ajattelin ne jäättää vanhaan kotiin.
No kyllä minä lopulta muutin, mutta yhtään pehmolelua en ottanut mukaan. Jäivät siis vanhaan kotiin olemaan.


Pehmoleluja olen saanut tuliaiseksi, lahjana ja ihan muuten vaan. Ne ovat hyvä vieminen jostain jonnekkin. Niiden avulla muistaa missä on käynyt. Näitä on jonkun verran. Lahjana se on tietenkin ihanin. Äiti koitti asettaa ettei enää pehmoleluja, mutta kuitenkin niitä tuli vaan. Lisää ja lisää. En ole laskenut niitä, mutta jotain yli sata on. Pieni, keskikokoisia ja suuria. En voi luetella mikä olisi lemppari. Ne on kaikki. Laitan tähän muutaman pehmolelun kuvan.


Tän hyvä ystävä toi mulle sairaalaan, kun halusin pienen vihreän nallen. Niin hän toikin Nuuskamuikkusen. Ihana ylläri.


Tää on vähän piilossa mun tuhatjalkanen tai siis kaksikymmentä jalkanen. On ihana värikäs ja aika pitkä. Se on lapsuudesta asti ollut mulle tuttu. Otin sen usein nukkumaan mun viereen.


Tääkin on lapsuudesta tuttu. Sen sydän lyö, kun painaa sydämen kohdasta. Tietysti pattereilla toimiva. Yksi ihana nalleistani.


Nämä kaksi vartioivat mun dvdeitä. Pysyvät varmassa tallessa.


Nämä vartoivat Aku Ankan taskukirjoja. Pienet suloiset vekkulit.

Otin vielä muutaman kuvan lisääkin, mutta jätetään ne toiseen kertaan. Sanotaan että kaikki lapsuuajan pehmolelut ovat mukavimpia. Niihin perustuu se muisto lapsuudesta ja ovat jotkut hyvin halatun näköisiä. Minulla oli lapsuudessa aina pehmolelu mukana. Kun menin mummolaan niin otin aina pehmolelun mukaan. Välillä piti hoputtaa että ota nyt joku, mutta piti tarkkaan valita mikä. Oli turvallista kun oli joku lelu mukana. Ja matkoille otettiin myös, ehkä jopa useampikin. Hyvä on olla, pehmolelu kainalolla.

torstai 18. tammikuuta 2018

Asioita

Minä haluaisin kertoa erinnäisiä asioita, mutta minusta tuntuu että siinä ei ole mitään järkeä. Haluaisin kertoa mikä on pielessä ja minkä taas hyvissä voinnissa.

Mietin että mitä tekisin isona, mutta sitä en tiedä. Minulla ei ole parisuhdetta ja eikä lapsia. Minulla ei ole töitä joten se siitä. Minä ihmettelen kuinka te olette saaneet parisuhteen loistamaan ja saaneet vielä lapsiakin.


Mutta minulla on hyvä isä ja äiti. Mutta se ei kovin kauas kanna. Kun heistä aika jättää, niin mä olen täysin yksin. Se pelottaa minua. Minulla on ollut koko aikuis iän joku suhde. Nyt mennyt kaksi vuotta, että minulla ei ole kukaan. Se on outoa. Tykkään tietyllä tavalla yksinäisyydestä, mutta en tällaisesta jossa olen koko ajan yksin.

Tähän pitäisi jotakin hyvää sanoa. Tykkään ihan valtavasti Iskästä ja Äidistä. Olen siinä suhteessa onnellinen. Saan asua unelmatalossa. Nämä kun muistan niin hyvä on. Kaikilla ei ole niinkään. Tästä tuli valitus kirjoitus, mutta ei se mitään. Tehdään ensi kerralla jotain hyvää.

lauantai 13. tammikuuta 2018

Leluja: Nukkekoti

Nukkekoti tulee aika usein esiin tyttöperheessä. Niin minullakin ja sain tuo joululahjaksi. Olinkohan viisi vuotias kun sain sen. Siihen tuli kalusteet ja nukkeperhe mukana. Äiti neuloi jokaiseen nukkesänkyyn peitteen ja myöhemmin sain vielä sähköt taloon. Kyllä sillä kelpasi leikkiä.


Nyt täytyy tunnustaa etten minä juurikaan leikkinyt noilla.Otin kalusteet pois ja sisustin sen aina uudelleen. Sitten asetin nuket siististi kuka minnekkin. Nukkekoti jäi, mutta sai vähän myöhemmin uusio käyttöä. Innostuimme leikkimään Kindereistä tulleilla krokoilla nukkekodissa. Eli nukkekoti sai uuden elämän.


Sain tuon Pluto koirankin joululahjaksi. Se oli sen nimi. Eihän se ollut oikea Pluto. Mutta miksi minulla on noin surullinen ilme. Luulis olevan tyytyväinen.
Vieläkin se on kaapin päällä odottamassa leikkijöitä, jos joku sillä vielä jotain tekisi. Pitäisiköhän ottaa se alas ja tehdä taas krokoille uusio koti.

torstai 11. tammikuuta 2018

Unelmia

Meillä jokaisella on unelmia. Niin pieniä kuin suuriakin unelmia. Toivomme että läheiset saisivat olla terveenä. Toivomme myös lottovoittoa, mutta meillä on myös semmoisia unelmia jotka uskomme käymään toteen.


Miksi mä laitoin tän kuvan? No siinä on unelma pari.
Olen mennyt sekaisin siitä mistä unelmoin. Ne ovat aikojen saatossa vaihtuneet. Mutta yks suuri unelma on varma. Haluaisin päästä Euro Disneylandiin. Mutta en tiiä toteutuuko se koskaan.
Pieniä unelmia, kun haluaa saada jonkun esineen ja sit kun se saa se on ilahduttavaa.
Mutta mistä sinä unelmoit? Mikä on se tärkeä asia jonka haluaisit toteuttaa?

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Oh hoh

Onpas mennyt viikko sukkelaan. Enkä ole ehtinyt tänne mitään raputtamaan. Uusi vuosi alkoi ihan puhtaalta pöydältä. Saa aloittaa päiväkirja pitämisen silkosen sileältä pöydältä. Eli siivosin oikein kunnolla.

Oon voimissain!
Loppiaista meillä ei vietetä. Joulukuusi saa olla Nuutinpäivään asti tai sitä kauemminkin. Eikä valoja raassita pois ottaa. Menee varmaan helmikuuhun nämä valot. Tammikuussa kun on niin pimeetä, että antaa valaista vaan. Että ei täällä tän kummempaa. Jatkamme taas reippain mielin tähän vuoteen.