Sivut

lauantai 2. joulukuuta 2017

Pelkäsin pienenä joulupukkia

Tää on ihan tosi. Joulupukkia odotettiin ja odotettiin, mutta sit kun se tuli niin säikähdin. Ainakin 4 ja 5. vuotiaana tapahtui sama rupeama. Se oli jännittäävä aikaa kun jouluaatto alkoi kääntyä iltaan. Tiedettiin alkaa pukin odotus. Minä ja serkku olimme kovin innoissamme tästä. Ja viimein se tuli. Joulupukki astui sisään ja laulettiin: Joulupukki, joulupukki. Joulupukki vetäs tip tappia ja alettiin lahjojen jako.
Ja niitä oli paljon!


Minä aloin itkemisen. Vaikka punanuttuinen joulupukki oli hyvä hahmo, niin minä itkin. Siinä suuressa mönkäreessä oli jotain pelottavaa. Pienen kränän jälkeen mut saatiin syliin istumaan ja se pelotti mua. Voi, voi. Eihän joulupukin nähden saa itkeä. Tässä muutama valokuva siitä, kuinka pelkäsin pukkia.


Jee oli tyytyväinen pukin tavatessaan. Oikein kaularutisti pukkia.


Minä hieman hämilläni pukin sylissä.

Kun joulupukki oli mennyt niin saimme avata lahjat. Siinä olikin repimistä. Ja voitte kuvitella mikä riemu siinä oli kaikkien lelujen keskellä. Siinä sitten loppuilta leikkittiin ja aikuiset saivat tehdä mitä halusivat. Olimme serkun kanssa varmaan lopenväsyneitä, kun meidät saateltiin nukkumaan. Joulupäivänä jatkui leikki. Oli se ihanaa aikaa.


Kummatkin sylissä pukin. Toinen nauraa ja minä naama hieman mutruissani.

Mutta se tyhjyys tuli joulun jälkeen. Taas vuosi ennenkuin saan nauttia tästä.
Mutta sitähän se on.

torstai 30. marraskuuta 2017

Röllistä Frendeihin

Siinä oli pieni katsaus mitä katsoin pieneä. Röllistä ja Frendeihin asti. Napakymppi on edelleen se katsotuin ohjelma. Siitä ei pääse mihinkään. Lukemistossa se oli katsotuin ohjelma ja himppaa vaille tuli Speden Spelit. Ehkä teistäkin löysivät sieltä jotain mitä pääsi ajatuksin siiven tempoilemaan näihin kultti sarjoihin.



sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Frendit

Frendit tulivat 90-luvulla valloittivat koko maan tai melkein. Minut valloittivat oli suuri hitti. Paras tv sarja jota olen koskaan seurannut. Frendeissä oli sekalainen seurakunta jäseniä jotka olivat frendejä keskenään. Osa heistä asuivat samassa taloudessa. Jokainen frendi oli erilainen joka piti kiinnostusta yllä.


Minun suosikki oli Ross ja Monica. Ross oli suloinen ja Monica tunsin itseäni olevan. Sarja jatkui kokonaiset kymmenen vuotta. Siitä ehtii kasvaa teinistä aikuiseksi, mutta oli edelleen ykkössarja. Se oli hirveää kun tiesin sarjan lopetettavan. Viimoinen jakso jätti sydäntä riipivän kohdan. Ei enää Frendejä, ei koskaan. Mutta onneksi nuo kaikki kaudet ovat dvd.llä voin katsoa ne yhä uudestaan ja uudestaan.

torstai 23. marraskuuta 2017

Speden spelit

Speden spelit olivat hyvinkin tuttuja mulle. Mentiin aina kaheksaksi katsomaan pihalta kotia tätä ohjelmaa. Isän kaa tehtiin useinkin veikkaus tätä pidellessä.


Spede kilpailutti neljä kanssa kilpailijaa mitä erinäköisissä peleissä. Minusta olivat hauskoja spelejä. Aina jaksoi katsoa uudestaan. Äitiä ei tämä ohjelma kiinnostanut. Mutta Spede teki vaikka mitä muitakin ohjelmia ja elokuvia jotka jaksoivat naurattaa.


Mietin että tosi syvä suru tuli, kun Spede lähti pois. Ei ole enää yhtä hyvää komedian tekemää kuin hän. Ne olivat meillä katsotuimmat ohjelmat Uunot. Eikä ne haihdu ikinä muistelmista. Pikku pojat on jääneet ikuisesti mieleen ja jaksaa katsoa yhä uudestaan.

maanantai 20. marraskuuta 2017

Tuttu juttu

Tuttu juttu oli yksi eniten katoittusta ohjelmista tai siis ainakin meillä. Sitä vetäydyttiin katsomaan makkariin tai olohuoneen sohvalta. Nukkumaanmeno aika oli ysiltä, mutta tässä kohtaa joustettiin. Muistan meidän katsoneen yläkerrassa aika usein tai menneen ohjelman puolivälissä ylös.


Tuttu jutussa kilpaili julkkis ja ei niin julkkis pariskunta. Vastaillen kumpaakin koskeviin kysymyksiin. Se oli hauskasti viihdyttävä ohjelma jota seurasi mielellään. Vieraileva artisti toi lisävirtaa ohjelmaan. Sekä Jolel Hallikainen ja Timo Koivusalo olivat ylittämätön juontaja pari. Tätä voi katsoa koko perheen voimalla. Harmi jo kuollut pois koko ohjelma. Myöhemmin lisättiin Tuttu juttu show ohjelman nimeksi.

perjantai 17. marraskuuta 2017

Napakymppi

Napakymppi on täällä taas, ihanaa! Ei ole kuin juontajia myöten muuttunut. Mutta tykkään Janne Katajasta. Saa taas katsella pareja kuinka he kilvoittelevat. Ihanaa!


Napakymppi oli mun suosikki ohjelma pienenä. Käytiin saunan jälkeen katsomaan sitä. Arvuuteltiin pareja kuka sen ottaa. Minä en vastauksista välittänyt. Vastasin vaan ulkonän perusteella. Pienenä ilmoitin että menen Napakymppiin kun tulen isoksi. Äiti sanoi, että tuskin se enää silloin pyörii. Uskoin kuitenkin että menen. Haaveilin siitä ja kehittelin kysymyksiä.
Vuodet vierivät ja aina katottiin Napakymppiä. Vuosia saatossa oman menemiseni lakkasi. Se oli vaan muiden ohjelmien joukossa kiva lisä. Kari Salmelainen oli hyvä juontaja. Siitä ei pääse mihinkään.



Mutta nyt saa taas katsella Napakymppiä! Ihana juontaja joka saa ihmiset rentoutumaan. Toivottavasti jatkuisi pitkään. Se on minun toiveeni. Saisi tulla vaan lauantai iltaisin. Tää torstai ei ihan ainekaan sytytä. Se on lauantai ohjelma.

tiistai 14. marraskuuta 2017

Rölli-peikko

Jokainen joka 80-luvulla on katsonut Pikku Kakkosta tietävät tämän, että Rölli peikko on sieltä tuttu. Se oli sen verran pelottava etten uskaltanut sitä heti katsoa. Menin piiloon sohvan taakse. Iskää nauratti ja katsoi ite aina Röllin. Pikkuhiljaa uskalsin katsoa enemmän ja enemmän. Huomasin olevani Rölli ihan kiltti peikko. Sen jälkeen rupesin toistelemaan Röllin lauluja ja etenkin tämän: On suussani yksi iso hammas ja sillä mä säikyttelen. Kaikkia pelottelen.  Voi, voi, hauskaa.


Minulla on siis vieläkin pieni Rölli kuume. Katselen dvd.tä, mutta etenkin kuuntelen vanhoja satu kasetteja. Niitä on neljä lapsuudesta ja muutama ostin vanhoja käytettyjä kasetteja. Ne muistan vieläkin ulkoa. Tunsin kun lapsena kuuntelin niitä. Monta kertaa uudestaan ja uudestaan. Ne olivat ihania satu kasetteja joissa oli myös lauluja. Sitä myöten on tullut paljon dvd.tä ja Rölli elokuvia. En ole kaikkia katsonut, mutta lämpimiä elokuvia ovat. Allu Tuppurainen teki Röllistä ihanan rakkastetavan peikon.