Lapsuusmuistoja: Siirtokuvat

Muistatteko siirtokuvat. Nuo hauskat raaputettavat värikkäät kuvat. Jos et niin kohta muistat, kun laitan alle kuvia omista siirtokuvistani jotka löysin omanhuoneeni kirjahyllyn kätköistä. Siellä on kuulkaas vaikka mitä hienoa tuolla kirjahyllyn uumenissa, kun jaksaa vaan penkoa. Mut palataanpa asiaan eli näihin aarteisiini, siirtokuviin.
Tehdäänkö tämmösiä ees enää...

Oliver kissa ja kumppanit. Ihmettelin mihin olen yhden kuvan raaskinut siirtää, mutta vastaus selviää kohta.

Iki ihanat halinallet. Tässä arkissa oli jokaista nallea kaksi samanlaista joten olen raaskinut käyttääkkin niitä.

Muistaako kukaan enää Sad Sam koiraa. Voiko sympaattisempaa ilmestystä olla.

Nämä kolme ylintä arkkia on ostettu samaan aikaan jostain könttäalesta. Muistan elävästi kuinka Anttilassa sain valita kolme mieleisintä arkkia. Varmaan 1980-luvun lopulta. Kappale hinta on huima 9.90. markkaa. Näkyy hyvin kuvissakin tuo hinta.

Akut ja Minnit olen saanut varmaan lahjaksi. Näissä on ihanan kirkkaat värit. Etenkin tuo keltainen oikein loistaa. Kuvassa myös tikku joka tuli paketin mukana ja jolla kuvia raaputeltiin siirrettävään pintaan. Näitäkin oli erivärisiä, mutta minulta löytyi vain tuo yksi keltainen. Mihin lie muut kadonneet vai oliko niitä sittenkään joka paketissa?

Tästä kuvasta löytyy Oliver paketin kadonnut kuva. Olin raaputtanut sen paketin kääntöpuolella olevaan kuvaan kiinni.

Halinalle paketin takaa löytyi tällainen kuva, mutta tähän en ole siirtänyt mitään. Muistan että erikseen myytiin myös isompia pakkauksia joissa oli iso pahvikuva ja siirtokuvia jotka oli tarkoitus siirtää siihen isoon kuvaan. Minulla oli ainakin Smurffi aiheinen juttu, mutta en tiedä missä se nyt majailee joten ei ole kuvaa laittaa tänne.
Elämäni ensimmäisen Mikki Hiiri aiheisen siirtokuvan siirsin vahingossa meidän olohuoneen pöytään, kun en oikein ymmärtänyt miten se systeemi toimii. Ei sitä kukaan pois hangannut ja vielä tänäkin päivänä taitaa siinä komeilla puolikas Mikki. Pääsääntöisesti käytin näitä päiväkirjan kuvittamiseen eli koristeluun ja kirjeisiin. Vaan kuten huomaatte suurinosa on jäänyt käyttämättä, kun olivat niin nättejä etten raaskinut laittaa mihinkään. Metkoja juttuja. Harmi, kun näitä ei enää taideta tehdä.

Muistatko sinä siirtokuvat, oliko sinulla siirtokuvia ja mihin niitä laitoit?

Perjantai kolmastoista

Vähän on teille jatkossa kyllä kauhua luvassa, kun kuvien laatu huononee. Se kamera nimittäin sanoi sopimuksensa irti ja palaan vanhaan kunnon Samsungiin.  Oikeasti Nikon on ihan lelu. Älkää ostako kuin lapselle joka ei vielä muuta vaadikkaan kuin lelun.

Muutenkin olen päättänyt vähentää kuvien käyttöä blogissani. Ihan yksinkertaisesti on tullut tylsistyminen kuvaamiseen, siirrä koneelle, rajaa, talleta rumbaan. Olenkin oikein urakalla siivonnut vanhoja kuvia pois koneelta ja erittäin tyytyväinen päätökseeni.

Ps. Ei edes paha Nuuttipukki käynyt kolkuttelemassa ja joulukuusta pois viemässä, vaan tuolla se vieläkin nakottaa olohuoneessa.

Blogi vuosi 2017

Minä en tunnetusti jaksa mennyttä vuotta kerrata, mutta haluan kurkistaa hieman tulevaan. Mitähän mahtaa vuosi 2017 tuoda blogin puolelle. Siitä kertokoon kristallipallo lisää. Olen kyllä ikäväkseni huomannut kävijämäärän laskun ja jopa harkinnut lopettamista, kun tuntuu ettei minulla ole teille enää mitään annettavaa.

Jonnen joutava jorina jatkuu. Koitan myös työstää leluja sarjaa eteenpäin. Yksi osa siihen onkin valmiina ollut jo puolisen vuotta. Lapsuusmuistot osio jatkuu. Ostoksia esittelen aina silloin, kun jotain mielenkiintoista tulee hankittua. Disney aiheisia juttuja julkaisen myös tämän blogin puolella, koska se on osa minua. Herkkuvaihtoa suunnittelen helmikuulle, jos innokkaita osallistujia vaan löytyy.
Näillä näin päästään alkuun.

Viikonloppu

En kirjoita otsikoksi: Loppiainen, koska meillä ei ainekaan joulu loppunut loppiaisena. Ehei, se jatkuu ainakin viikon vielä. Jotain loppui kyllä perjantaina-loppiaisena nimittäin auton akku! Juu, ei lähetty kauppaan ei. No, ei siinä mitään. Apua ei saatu auton akun lataukseen mistään joten jäätiin odottamaan seuraavaa päivää. Lauantaina äiti heräsi jo kuudelta ja laittoi auton lämpenemään. Ihme tapahtui puol viis iltapäivällä, kun kokeili startata. Se käynnistyi! Ei oltu uskoa ihmettä todeksi, koska viime vuonna teki kerran saman tempun ja vaati täyteen latausta. No, eihän siinä kuin kauppaan vaan ja vähän vilkkaa. Sunnuntaina eno toi meille vielä sitten laturin jotta saatiin auton akku takuuvarmasti täyteen ja ettei ihan heti simahtaisi uudestaan.

Sunnuntaina käytiin äitin miesystävän syntymäpäivä kahveilla. Hyvä, että käytiin. Sillä kukaan muu ei ollut häntä muistanut. Vietiin suklaakonvehtirasia ja kääretorttua sekä kummaltakin oma kortti. Kyllä huomasi hymystä, että tykkäsi kun muistettiin. Pieni ele-suuri merkitys. Sellain oli se viikonloppu ja nyt näyttääkin arki koittavan pidemmäksi aikaa. Voi, voi, mitenhän siintä taas selvitään, kun tottui pyhäpäivien rentoon oleiluun ja kiireettömyyteen. Kadotakko maan alle ja tulla esille vasta kevät auringon myötä leskenlehtien kanssa samaan aikaan.

Kakku korvikset

Syksyllä voitin Eekun blogista hauskat kakku korvikset. Tai oikeastaan sain valita mieleiseni korvikset ja päädyin näihin.

Yleensä kesäisin käytän isompia roikkuvia ja näyttävämpiä korviksia ja talvisin pieniä nappikorviksia. Nämä aion kuitenkin sujauttaa korviini äitin miesystävän syntymäpäiville mentäessä. Näistä voisikin tulla viralliset syntymäpäivä korvikset jotka laitan korviini aina syntymäpäiväkahvi kutsuille mentäessä. Suurempiin pippaloihin sit hopeaa.

Leikitkö sinä hassuilla korviksilla ja vaihdat tilanteen mukaan vai luotatko klassiseen tyyliin?
Kannattaa vierailla Eekun blogikirppiksellä katsomassa josko löytyis kivoja pieniä lahja ideoita. Siellä on muutakin kuin vain korviksia. Eikä hinnatkaan päätä huimaa.

Viime hetken joululahjat

Minulta ei näytä nämä joulu tekstit loppuvan sit millään. Koittakaa kestää!
Tein Rocherilta viikkoa ennen joulua vielä tilauksen ihan vain joululahjoja ajatellen ja kun ei mennyt postikuluja. Kaiken lisäksi maksu vasta 28.2. ja koko ostoskorista -30 prossan alennus. Minulta uupuivat miesten suihkugeelit kokonaan ja halusin jotain muuta kuin kaupan perus Palmolivea, niin pika tilaus Rocherille pelasti mut pulmasta. Tilasin myös joulutuoksut söpönä minisettinä ja äidille huulirasvaa jo olevassa olevan suihkugeelin kylkeen. Mini suihkugeeleistä oli tarkoitus lahjoittaa yksi Elsalle kera huulirasvan, mutta en raaskinutkaan rikkoa sarjaa, vaan pidin kaikki putelit itsekkäästi itselläni.

Äitin miesystävää ja serkku-poikaa muistin mintun raikkailla puteleilla.Toivottavasti kelpasi. (Sain heti joulun jälkeen tietää, että ainakin äitin miesystävälle kelpasi.)

Äiti sai vielä tämän Päärynä-Kaakao huulirasvan suihkugeelin kylkeen.

Tämä kaunis ja iso joulupallo tuli noiden alapuolella näkyvien mini suihkugeelien kera samassa paketissa. Eli oli sellainen jouluinen setti. Jonka tosiaan jätin itselleni kokonaisuudessaan. Tuo on siis todella iso pallo!

Tässä vielä kaikki joulun sesonki tuoksut yhes koos minipulloina. Minulla alkaakin olla mukava kokoelma näitä minipulloja. Olen jo monen vuoden ajalta ostanut kaikki joulutuoksut miniversioina ja jemmannut ne. Eihän niitä enää käyttää viitsi, mutta ovat kiva katsella täytenä rivissä kuin tyhjänä versiona.

Tällä kertaa otin pienen kaupanpäällisen eli tilaajalahjan ajatuksella, että joululahjapakettiin äitille laitan, mutta itelleen nuo lopun kaiken jäi. Paitsi taidan tuon ripsarin ja kynsilakan antaa äitille ystävänpäivä yllärinä.

Tuota kiiltoa antavaa shampoota voisin kokeilla, mutta jos en tykkää annan senkin äidille. Kynsilakka ei ole ihan mun värinen, mutta varpaisiin meinasin testata. Ripsaria en osaa käyttää. Äiti saa siis sen.
Suurin syy miksi vielä tilasin lahjoja netistä oli se, kun sai maksuaikaa. Sitä rahaa, kun ei liiemmin lahjoihin joulun alla ollut. Näillä mentiin tänä vuonna.

Hyvästi jää

Moni tekee blogiinsa vuodenvaihteessa jonkinsortin koosteen menneestä vuodesta ja kokoaa parhaat palat yhteen. Minä en! Minun vuodessa ei ole mitään muistelemisen arvoista (tai ehkä synttärit). Seuraavaa onnetonta aloitellessa tein kuitenkin jotain blogille. Poistin suurimman osan vanhoista "menneen elämän" teksteistä pimentoon. Minua ei kiinnosta sitä paljon muistella eikä teidänkään tarvitse. Joitain tekstejä sinne jätin kuten: Elokuva arvostelut, ostos esittelyjä, vierailevat tähdet jne. Voi olla, että myöhemmin poistan vielä lisääkin tekstejä. En kuitenkaan aloitusta tahi Vierailevia tähtiä, mutta muun menneen roinan ennen joulukuuta 2015.

Toivotan kaikesta tästä jupinasta huolimatta Teille Rakkaat lukijani Ihanaa vuotta 2017! Olkoon se täynnä rakkautta, iloa ja onnellisia hetkiä ilman surunmurtamia kyyneliä.