Olen näköjään ihan puolivahingossa innostunut keräilemään kaikkea retroa -80 ja -90 luvulta. Rakastan lautapelejä ja penskana pelattiin iskän kanssa niitä paljon. Muulloinkin kuin sadepäivinä. Meillä oli on varmaan jotain 20-30 lautapeliä. Esim. My Little Pony, Sherlock Holmes, Hotel, Hattupeli, Kimble jne. Tällä hetkellä olen kuitenkin keskittynyt lähinnä Disney tavaran ja pelien haalimiseen. Seuraavaksi kolme uusinta löytöäni.
Tätä Disneyn Trivial Pursuittia olin jo pitkään himoinnut ja nyt se on mun. Käytettynä ostin, mutta on uudenveroinen. Seuraavaksi täytys saada Disney Monopoly.
Pocahontasin noppapelin ja Herkuleksen Sankarten pelin ostin vaan kun olivat niin halpoja. Ohjeita pikaisesti lukaistessani totesin ihan kivoiksi peleiksi. Nämäkin käytettynä ja lähes uudenveroisia. Herkules on vähän kuluneempi kuin nuo muut.
On mulla pari muutakin Disney lautapeliä ja korttipeliä, mutta niistä lisää toisella kertaa.
Pelataanko Teillä paljon ja minkälaisia pelejä?
maanantai 29. kesäkuuta 2015
perjantai 26. kesäkuuta 2015
Kesäkuun vieraileva tähti
No niin, se on kesäkuukin jo lopuillaan ja aika siis vierailevan tähtösen. Minä kyllä luulen, että aika moni teistä tunteekin hänet jo. Nimittäin Terhin Äiti ja melukylän lapset blogista. Tahdoin hänet vieraaksi, koska rakastan Terhin avointa ja rehellistä tapaa kirjoittaa monilapsisen perheen arjesta. Niin huonoista kuin hyvistäkin hetkistä. Myös kuvat ovat hyviä ja kirjoitustyyli helppo lukuista. Annetaan nyt kuitenkin vuoro Terhille itselleen sanoa muutama sananen blogistaan.
.
Arki lasten kanssa on aika kiireistä mutta samalla juuri sellaista josta itse tykkään. Silti välillä kaipaan myös omaa aikaa ja lenkillä käyminen sekä bloggaaminen on sitä parhaimmillaan. Valokuvaus on lähellä sydäntäni ja kuvia tulee räpsittyä aika paljonkin. Voi kun joskus saisin hommattua itselleni vieläkin paremmat välineet kuvaukseen ja voisin kehittyä siinä paremmaksi. Lapsia tulee kuvattua paljon ja välillä haastetta tuo elohopean lailla liikkuva taapero. :)
.
Moikka vaan kaikille! Ihanainen Minttu pyysi minua
kirjoittamaan blogiinsa vieraspostauksen enkä hetkeäkään epäröinyt,
joten tänään täällä näppäimistön takana häärään minä. :)
Olen
kolmekymppinen kotiäiti nimeltä Terhi ja kirjoitan Äiti ja melukylän
lapset nimistä blogia. Elämäni aarteet ovat neljä ihanaa lasta (Iida
2005, Lumi 2009, Matias 2010, ja Aino 2013) ja tällä hetkellä perheeseen
odotetaan viidettä ihmettä, josta laskettuaika on elokuussa. Elämäni
rakkauden J:n kanssa olemme olleet yhdessä vuodesta 2002 saakka.
Naimisiin menimme elokuussa 2010. Perheeseemme kuuluu myös kohta
kaksivuotias koiruus Nooa.
Arki lasten kanssa on aika kiireistä mutta samalla juuri sellaista josta itse tykkään. Silti välillä kaipaan myös omaa aikaa ja lenkillä käyminen sekä bloggaaminen on sitä parhaimmillaan. Valokuvaus on lähellä sydäntäni ja kuvia tulee räpsittyä aika paljonkin. Voi kun joskus saisin hommattua itselleni vieläkin paremmat välineet kuvaukseen ja voisin kehittyä siinä paremmaksi. Lapsia tulee kuvattua paljon ja välillä haastetta tuo elohopean lailla liikkuva taapero. :)
Blogini
sai alkunsa aikoinaan siitä kun yksi lapsistamme sairastui
lastenreumaan ja samaan aikaan elimme vauva-arkea. Elämä oli silloin
todella rankkaa ja halusin jonkin paikan minne purkaa sitä taakkaa,
tunteita ja väsymystä. Silloin blogini oli salainen ja vain
sukulaiset/ystävät saattoivat sitä lueskella. Koska silloin ei montaa
blogia ollut joissa oltaisiin lastenreumaa käsitelty, päätin tehdä
blogistani julkisen, jos joku vaikka saisi sieltä vertaistukea. Samalla
aloin myös itse seuraamaan muiden blogeja. Sitten tuli pisempi tauko ja
blogin kirjoittaminen hieman jäi, kunnes kipinä kirjoittamiseen syttyi
uudelleen ja sillä tiellä ollaan edelleen.
Blogissani
kirjoitan rehellisesti arjestamme lasten kanssa, lastenreumasta, joka
edelleen on vahvasti osa elämäämme, vauvan odotuksesta ja kaikkeen
siihen liittyvästä. Tällä hetkellä blogissa onkin aika paljon odotus
aiheisia juttuja, sillä rakastan raskaana olemista ja kaikkea siihen
liittyvää. Rakastan myös kakkujen väsäämistä ja niitä tulee kyhäiltyä
omien lasten synttäreille, joskus ystävien lapsille ja välillä ihan
muuten vaan. Blogissani pääsee kurkkaamaan millaisia kakkuja on tullut
tehtyä. Juttua löytyy aika lailla laidasta laitaan ja kirjoitan yleensä
siitä mikä tuntuu juuri sillä hetkellä hyvältä. :)
Oikein
ihanaa kesän jatkoa kaikille ja tervetuloa seuraamaan meitä blogiini.
:) Aurinkoisin terveisin Terhi | Äiti ja melukylän lapset
keskiviikko 17. kesäkuuta 2015
Mutta mitä tapahtui Invisibobblelle...
Tässä kävikin näin, kun eräs kaunis ilta ennen suihkuun menoa kieputtelin kaikessa rauhassa Invisibobblea pois hiuksista, niin naps! Aivan loppumetreillä mokoma meni ja katkesi. Enkä edes riuhtonut, vaan hitaasti ja varovasti otin pois.
No, mikään ei ole ikuista ei edes Invisibobblet. Kyseessä on myös tuo kaunis Apple Appeal väri eli hempeä pastellin vihreä joten oli se aika käytettykkin, niin ei mikään ihme että katkesi.
Olen näihin kyllä todella tykästynyt enkä muita hiuslenkkejä enää käytäkkään. Yhden katkeaminen ei maailmaa kaada. Huvitti vaan. Mitähän jatkojalostais tästä...
Onko muilla Invisibobblet katkeilleet?
No, mikään ei ole ikuista ei edes Invisibobblet. Kyseessä on myös tuo kaunis Apple Appeal väri eli hempeä pastellin vihreä joten oli se aika käytettykkin, niin ei mikään ihme että katkesi.
Olen näihin kyllä todella tykästynyt enkä muita hiuslenkkejä enää käytäkkään. Yhden katkeaminen ei maailmaa kaada. Huvitti vaan. Mitähän jatkojalostais tästä...
Onko muilla Invisibobblet katkeilleet?
maanantai 8. kesäkuuta 2015
Nyt pelataan!
Lautapelejä nimittäin. Meillä on lapsuudessa kotona pelattu paljon lautapelejä tai paremminkin minä ja iskä pelattiin. Äiti ei niin välittänyt ja osallistui vaan silloin tällöin Kimbleen. Jonka hän sit usein voittikin. Täytyy tähän samaan hengenvetoon tunnustaa, että ostettiin äitin kanssa aikuisiällä Nalle Puh Kimble. Sillä pelaaminen on kaksinverroin hauskempaa, kun on värikkäämpi pelilauta ja Nalle Puh nappulat.
Mut me iskän kanssa pelattiin ja paljon. Myös erilaisia korttipelejäkin tuli opeteltua. Joulu, syntymäpäivä ja nimipäivä lahjaksi näitä usein sain. Ei niitä tuosta noin vaan osteltu. Vanhempana osasin jo joululahjaksi odottaa uutta lautapeliä. Näistä voisi kirjoittaa vaikka kuinka ja paljon. Ehkäpä tulevaisuudessa kirjoitankin, mutta tällä kertaa esittelen yhden pelin jota en muksuna saanut. Nimittäin Kummituslinna!
Tosiaan en saanut sitä muksuna, mutta nyt aikuisena tuli sekin sit haalittua itselleen. Vanhemmat eivät varmaan ostaneet sitä, kun pitivät liian lapsellisena pelinä. Iskän mielenkiinto ei riittänyt sen pelaamiseen. Naapurin tenavat saivat sen joululahjaksi joten siellä onneksi sain pelattua sitä peliä sit yllin kyllin pienenä. Minä sain Hotel pelin samaisena jouluna ja se oli kova juttu jota kaikki kaverit tykkäs ja tahtoi päästä pelaamaan. Kunhan sen äitin luonta löydän, niin esittelen täällä blogissakin.
Vielä kun saisi miehen innostumaan näistä lautapeleistä, että olisi se pelikaverikin. Lasten kanssa päiväkodissa tuli aikoinaan aina paljon pelailtua. Mites Te siellä ruudun toisella puolella. Nappaako lautapelit ja onko Kummituslinna lapsuudesta tuttu juttu?
Vielä en ole kasannut tuota kummituslinnaa, mutta tuo pimeässä hohtava pääkallo oli muksuna ihan huippujuttu. Heh, kaikkea ne pelin tekijät keksiikin. Tää oli tällainen loppukevennys tähän vielä. Mut nytten moi, moi!
Mut me iskän kanssa pelattiin ja paljon. Myös erilaisia korttipelejäkin tuli opeteltua. Joulu, syntymäpäivä ja nimipäivä lahjaksi näitä usein sain. Ei niitä tuosta noin vaan osteltu. Vanhempana osasin jo joululahjaksi odottaa uutta lautapeliä. Näistä voisi kirjoittaa vaikka kuinka ja paljon. Ehkäpä tulevaisuudessa kirjoitankin, mutta tällä kertaa esittelen yhden pelin jota en muksuna saanut. Nimittäin Kummituslinna!
Tosiaan en saanut sitä muksuna, mutta nyt aikuisena tuli sekin sit haalittua itselleen. Vanhemmat eivät varmaan ostaneet sitä, kun pitivät liian lapsellisena pelinä. Iskän mielenkiinto ei riittänyt sen pelaamiseen. Naapurin tenavat saivat sen joululahjaksi joten siellä onneksi sain pelattua sitä peliä sit yllin kyllin pienenä. Minä sain Hotel pelin samaisena jouluna ja se oli kova juttu jota kaikki kaverit tykkäs ja tahtoi päästä pelaamaan. Kunhan sen äitin luonta löydän, niin esittelen täällä blogissakin.
Vielä kun saisi miehen innostumaan näistä lautapeleistä, että olisi se pelikaverikin. Lasten kanssa päiväkodissa tuli aikoinaan aina paljon pelailtua. Mites Te siellä ruudun toisella puolella. Nappaako lautapelit ja onko Kummituslinna lapsuudesta tuttu juttu?
Vielä en ole kasannut tuota kummituslinnaa, mutta tuo pimeässä hohtava pääkallo oli muksuna ihan huippujuttu. Heh, kaikkea ne pelin tekijät keksiikin. Tää oli tällainen loppukevennys tähän vielä. Mut nytten moi, moi!
lauantai 6. kesäkuuta 2015
Puoli vuotta myöhässä sesongista
Hinta ratkaisee ei ajankohta, kun minä muumien sesonkimukeja ostelen. Kesämukit komeilee kaupan hyllyllä, mutta minäpä kotiutin viime talven mukin vasta nyt. Paikallisessa ruokakaupassa 30 prossan alella 10,47 euroa.
Tää kun ei kuvaltaan niin houkuttanut kalliiseen hintaan ostamaan joulun alla, mutta nytpä tarttui mukaan mukavalla ale prossalla ja normi muumimukin hinnalla. Kesäsesongin mukikaan ei houkuta. Ehkä ensi talvena kotiutuu sitten se.
Tää kun ei kuvaltaan niin houkuttanut kalliiseen hintaan ostamaan joulun alla, mutta nytpä tarttui mukaan mukavalla ale prossalla ja normi muumimukin hinnalla. Kesäsesongin mukikaan ei houkuta. Ehkä ensi talvena kotiutuu sitten se.
perjantai 29. toukokuuta 2015
Toukokuun vieraileva tähti
Hän on Anna, Haaveita ja oikeeta elämää blogista.
Ihastuin heti Annan aitoon ja avoimeen tapaan kirjoittaa blogia. Niin haaveistaan kuin oikeesta elämästä. Enemmän kuitenkin juuri siitä oikeasta elämästä isojen hyvien kuvien kera kuvitettuna, mutta annetaanpa Annan itse kertoa itsestään ja blogistaan.
Moikka vaan kaikki Mintun lukijat. Kirjottelen Haaveita ja oikeeta elämää blogia ja nyt oon hypännyt yhden postauksen ajaks Mintun kelkkaan ;)
Oon 26 vuotias, Pirkanmaalla asuva, 2 lapsen äiti. Kotiäitiys sai mun osalta päätöksen joulukuussa, jollon siirryin koulun penkille. Jos kolmas kerta toden sanois, eli toivon että se ammatti nyt löytyis mitä haluis tehdä - ainakin sen aikaa kun keksii jonkun uuden ;) Nyt siis pänttään päähäni Lähihoitajan oppeja, sitä ennen on tullut aukastua merkonomin sekä parturi-kampaaja puolen kirjoja.
Blogia oon kirjotellu nyt n. 4 vuotta, mutta en kokoajan säännöllisesti. Jossain vaiheessa tuli pitkä tauko ja poistinkin kaikki vanhat postaukseni. Alkuun verrattuna muutosta on myös siinä, että en laita lapsista enää naamakuvia enkä kirjota niistä nimillä. Muuten blogini sitten pyöriikin aika paljon lasten ympärillä. Mielipide kirjotuksia julkaisen sillontällön, mikäli jos mielenkiintonen aihe on tullut vastaan ja josta on kiva saada omakin mielipide julki. Tykkään sisustamisesta, joten kotikuvia vilahtelee välillä, mutta sisustusblogiksi ei mun blogista ole.
Voin myöntää, että kaiken mukavan ostelu tekee mulle kivan olon. Tuun hyvälle tuulelle hyvien ostoksien takia ja lähdenkin aika usein muuten vaan kaupoille pyörimään. Näitä ostoksia sitten vilahtelee blogissa, usein kyllä lastenvaatteiden muodossa. Tykkään liikunnasta ja käyn ryhmäliikunta tunneilla, niistä kirjottelen joskus, mutta melko harvoin.
Mitäs sitten vielä... Ei kai muuta kun oikein hyvää kesän odotusta kaikille! :)
Ihastuin heti Annan aitoon ja avoimeen tapaan kirjoittaa blogia. Niin haaveistaan kuin oikeesta elämästä. Enemmän kuitenkin juuri siitä oikeasta elämästä isojen hyvien kuvien kera kuvitettuna, mutta annetaanpa Annan itse kertoa itsestään ja blogistaan.
Moikka vaan kaikki Mintun lukijat. Kirjottelen Haaveita ja oikeeta elämää blogia ja nyt oon hypännyt yhden postauksen ajaks Mintun kelkkaan ;)
Oon 26 vuotias, Pirkanmaalla asuva, 2 lapsen äiti. Kotiäitiys sai mun osalta päätöksen joulukuussa, jollon siirryin koulun penkille. Jos kolmas kerta toden sanois, eli toivon että se ammatti nyt löytyis mitä haluis tehdä - ainakin sen aikaa kun keksii jonkun uuden ;) Nyt siis pänttään päähäni Lähihoitajan oppeja, sitä ennen on tullut aukastua merkonomin sekä parturi-kampaaja puolen kirjoja.
Blogia oon kirjotellu nyt n. 4 vuotta, mutta en kokoajan säännöllisesti. Jossain vaiheessa tuli pitkä tauko ja poistinkin kaikki vanhat postaukseni. Alkuun verrattuna muutosta on myös siinä, että en laita lapsista enää naamakuvia enkä kirjota niistä nimillä. Muuten blogini sitten pyöriikin aika paljon lasten ympärillä. Mielipide kirjotuksia julkaisen sillontällön, mikäli jos mielenkiintonen aihe on tullut vastaan ja josta on kiva saada omakin mielipide julki. Tykkään sisustamisesta, joten kotikuvia vilahtelee välillä, mutta sisustusblogiksi ei mun blogista ole.
Voin myöntää, että kaiken mukavan ostelu tekee mulle kivan olon. Tuun hyvälle tuulelle hyvien ostoksien takia ja lähdenkin aika usein muuten vaan kaupoille pyörimään. Näitä ostoksia sitten vilahtelee blogissa, usein kyllä lastenvaatteiden muodossa. Tykkään liikunnasta ja käyn ryhmäliikunta tunneilla, niistä kirjottelen joskus, mutta melko harvoin.
Mitäs sitten vielä... Ei kai muuta kun oikein hyvää kesän odotusta kaikille! :)
lauantai 16. toukokuuta 2015
Uutta ja vanhaa Puhia
Toivottavasti kukaan ei pahoita nyt mieltään, kun totean uuden Nalle Puh elokuvan olleen suuri pettymys. Tuntui kuin elokuva olisi silkkaa uusintaa vanhasta klassikosta ja Nalle Puh Ystävää etsimässä elokuvista.
Olen samoilla linjoilla Mikon kanssa siinä, että tässä elokuvassa edettiin turhan vauhdikkaasti. Puhmainen rauhallisuus oli tiessään ja kauhea kohellus tilalla. En tiedä muista, mutta minusta juoni oli jotenkin sekava. Pomppi aiheesta toiseen kuin tiikeri konsanaan.
Nalle Puh Ystävää etsimässä edustaa puolestaan otsakkeen vanhempaa kastia. Mitään kovin luovaa en tästä elokuvasta osaa sanoa. Puhmaisen sydämellistä meininkiä ja menoa. Ei moitittavaa. Toimii.
Puhistelut riittää vähäksi aikaa ja siirrytään ihan toisiin aiheisiin välillä. Olen katsoja tilastoista huomannut, että teitä ei hirveästi nää elokuva esittelyt kiinnosta. No, ymmärtäähän sen. Ensinnäkin kyse on piirretyistä ja toisekseen kaikki eivät vain harrasta leffojen katselua. Ne ketkä harrastaa niin näistä kahdesta suosittelen katsomaan ennemmin tuon vanhemman leffan: Ystävää etsimässä.
Minäkin olen viime kuukausina etsinyt uusia ystäviä ja löytänytkin niitä joten bloggailu on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle. Mut elämä ei olekkaan täällä vaan tuolla ulkona. Ihanaa kevään jatkoa kuitenkin Teille blogitoverit!
Olen samoilla linjoilla Mikon kanssa siinä, että tässä elokuvassa edettiin turhan vauhdikkaasti. Puhmainen rauhallisuus oli tiessään ja kauhea kohellus tilalla. En tiedä muista, mutta minusta juoni oli jotenkin sekava. Pomppi aiheesta toiseen kuin tiikeri konsanaan.
Nalle Puh Ystävää etsimässä edustaa puolestaan otsakkeen vanhempaa kastia. Mitään kovin luovaa en tästä elokuvasta osaa sanoa. Puhmaisen sydämellistä meininkiä ja menoa. Ei moitittavaa. Toimii.
Puhistelut riittää vähäksi aikaa ja siirrytään ihan toisiin aiheisiin välillä. Olen katsoja tilastoista huomannut, että teitä ei hirveästi nää elokuva esittelyt kiinnosta. No, ymmärtäähän sen. Ensinnäkin kyse on piirretyistä ja toisekseen kaikki eivät vain harrasta leffojen katselua. Ne ketkä harrastaa niin näistä kahdesta suosittelen katsomaan ennemmin tuon vanhemman leffan: Ystävää etsimässä.
Minäkin olen viime kuukausina etsinyt uusia ystäviä ja löytänytkin niitä joten bloggailu on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle. Mut elämä ei olekkaan täällä vaan tuolla ulkona. Ihanaa kevään jatkoa kuitenkin Teille blogitoverit!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)