En ole koskaan soittanut kolikko aikana. En ainekaan muista, mutta kortti aikana kylläkin.
Tässä näette ennenaikaan käyttetyttyjä kortteja. Minäkin keräilin niitä. Minulla ei ollut muuta kuin tuo kukkakortti oikeassa yläkulmassa. Se oli 30 markan arvoinen. Sillä usein soiteltiin kun oltiin Hesassa pelireissussa: Kaikki on ok. Tullaan iltajunalla kotia. Moikka!
Ei turhia sönketytty siihen puhelimeen. Kerottiin vaan mihin aikaa voi tulla hakemaan asemalta. Iskä oli hirveän huolissaan siitä jos ei tiettyyn aikaan soittanut missä mennään, olenko hengissä. Tuohon aikaan kännykät vasta tekivät tuloaan markkinoille. Eikä niitä murrosikäisillä tenavilla vielä ollut. Minulla ei tainnut olla kuin tuo yks kortti. Niin vähän tätä puhelinkoppia tarvitsin. Yleensä oltiin kotikylässä niin ei tarvinnut pahemmin ilmoitella missä olen. Voi niitä aikoja.
Puhelinkoppi se oli minullekin. Minä olen soitellut kolikoillakin. Meillä ei alussa ollut ensimmäisessä yhteisessä kodissa puhelinta, joten piti aina äitille ja isille soitella puhelinkopista :)
VastaaPoistaOho, no sinulla on sitten ollut kokemusta tästä soitellusta. Meillä on ollut kaks puhelinta ja myöhemmin tuli kolmaskin. Joskus soiteltiin serkku-pojan kaa alakerrasta yläkertaan.
PoistaMielenkiintoinen postaus! Olen sua sen verran nuorempi, että itsellä ei ole näistä muistikuvia, niin tosi kiva nähdä tuo kuva.
VastaaPoistaNo hienoa. Ajattelin että tää on kaikille tuttu juttu. :)
Poista