Sivut

lauantai 11. helmikuuta 2017

Kun kukaan ei rakasta

Onko tuttu tunne? En kuitenkaan ihan näin raadollista tekstiä kirjoita rakkaudettomuudesta, vaan sen sanan tai kolmen sanan yhdistelmästä: Minä rakastan sinua. Siinä on sellain yhdistelmä jota ei koskaan penskana meidän talossa kuultu. Sitä ei sanonut kukaan kellekkään. Enpä sitä sitten oppinut minäkään käyttämään, vaan minusta kasvoi aika kylmä ihminen. Muistan vaan iskän sanoneen, että he ei Mimmin (äitini) kaa pussaa kuin pimeässä. Kertoo jotain siintä kuinka avoimesti meillä hellyyttä osoitettiin ja jaettiin.

Meillä vaan tykättiin tai pidettiin kaikista, mutta ei rakastettu. Rakas sana oli tuttu ainoastaan tv.stä. Sieltä kautte sen kuuli ja näki mitä se tarkoittaa, mutta tosi elämässä sitä ei käytetty tai koettu. Siksipä itse jo hyvin varhain päätinkin että jos saan lapsen niin sanon hälle joka ilta ennen nukkumaankäyntiä: Rakastan sinua. Hyvää yötä.

No minähän en lasta saanut enkä ole rakkauttani päässyt jakamaan kuin entisessä avioliitossa joka sekin kuihtui kasaan kuin erämaan kaunis kukkanen. Tästä olen tehnyt aivan omat johtopäätökseni siihen, että minä en osaa rakastaa enkä vastaanottaa rakkautta. Sen minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Tässäkin asiassa.
Surullista, mutta totta.

8 kommenttia:

  1. Mä en usko tuohon, että et osaisi rakastaa tai ottaa rakkautta. Sinulla ei ole vain ollut vastapuolella oikeaa tyyppiä sitä varten. Kyllä teidän äiti ja isikin ovat varmasti toisiaan rakastaneet, olleet vaan arkoja sitä näyttämään muille. Minähän olen sellainen rakkauden viljelijä, tykkään sitä sanoa ihmisille joista välitän oikeasti. Voin siis sinullekin sanoa, että Minttu, minä rakastan sinua. Olet ollut ihana ystävä minulle, empaattinen ja huolehtivainen. Arvostan ystävyyttämme todella paljon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen Outi sanaton enkä osaa muuta sanoa kuin kiitos kauniista sanoistasi. <3

      Poista
  2. Ole myös sitä mieltä että osaat varmasti rakastaa ja ottaa vastaan rakkautta kun oikea ihminen ja hetki koittaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin toivon ja oletan. Tulevaisuus näyttääköön kuin käy.

      Poista
  3. Eipä meilläkään kotona rakkautta kuuluteltu, mutta humalapäissään kyllä isä osasi huutaa ja riehua. Usein mentiin käpälämäkeen pakoon...
    Nyt aikuisena on usein vaikeaa osoittaa hellyyttä julkisesti. Kaipa se esimerkki lapsuudesta antaa osviittaa. Mutta rakkautta olen saanut ja antanut. Toivon että sinullekin sitä siunaantuu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi samaa mieltä siintä, että esimerkistä se kaikki lähtee.
      Kiitos, katsotaan mitä elämällä on vielä mulle tarjottavana.

      Poista
  4. Voi myös opetella rakastamaan ja ottamaan vastarakkautta vastaan😊Eihän kaikkien alkoholistienkaan lapsista tule alkoholisteja!

    VastaaPoista

Pieniä sanoja, paljon sisältöä. Kiitos kun kirjoitit mietteesi.