Pienet pikaset

Juu, ei semmosia pikasia nyt lainkaan. Lyhyt uutiskatsaus ja se tärkein ensin: Ensilumi satoi meille Etelä-Karjalaan tiistaina 25.10. Sitä tuli kerralla ja kokopäivän reippaasti. Arviolta 7 cm. Minä hypin riemusta. Tanssin illalla katulampun valossa lumisateessa ja narskuttelin lunta kenkien alla. Tunsin onnea. Pitkästä aikaa jostain asiasta tunsin onnea! Sitä onnea kesti kokonaiset kolme päivää. Huiman pitkä ensilumi, kun yleensä sulaa heti pois.

Kuten täällä blogissakin mainitsin, niin Kansainvälistä Nallepäivää vietettiin 27.10. Minä halasin melkein kaikki nalleni läpi pölyisin yskähdyksin. Lisää Nallepäivästä täällä. Meidän kylän kirjastossa oli Nallepäivän kunniaksi laitettu lapsille nallerasti tehtävä. Piti etsiä hyllyille asetellut nallet ja kertoa mitä kunkin tassuissa kiinni olevassa kuvassa oli. Hauskaa!

Mittasin markkinoilta ostetun makulakun jota jotkut erheellisesti metrilakuksi kutsuvat. Juu, ei ole kuulkaas lähelläkään metriä ei. Ainoastaan niukin naukin 70cm. Että näin meitä huijataan! Tai ei huijata. Aineskaan tuo myyjä ei kaupitellut metrilakua vaan makulakua! Wuhuu! Pointsit hälle!

Äitille tuli eka joulukuvasto. Minä pitkäkyntinen ehdin repimään muovit pois päältä ja pöllimään tarrat itselleni.

Ekaa kertaa elämässäni mä näen, että postimyyntikuvaston mukana tulee tarroja. Tätä lisää kiitos! Ekat länttäsin jo joulupukin kirjeeseen. Toivottavasti se löytää tiensä perille.

Äiti kävi risteilyllä  (työpaikan tarjoama virkistysreissu) ja toi laivalta mulle tämmösen keksirasian sekä vadelmalikööripullon. Kumpaakaan en ole maistanut, mutta rasia on hieno. Ihan sen takia osti, kun rasia on niin hieno. Väliäkö sillä mitä sisältää. Menee jatkokäyttöön keksirasiana keksirasian jälkeen.

Tässäpä nämä Mintun pienet pikaset jotka ei oikein mihinkään väliin ole sopineet.

Ps. Hihkuin riemusta, kun korttikaveri muisti mua näin yyper nostalgisella kortilla...

Mukavaa marraskuuta! Sillä mukavahan se on, kun seuraava kuukausi on joulukuu!