Niin se joulu

Mulla on hirveä into ja polte kirjoittaa jouluisia tekstejä. Joulublogiani, kun ei tunnu kukaan lukevan niin ajattelin kirjoitella niitä tänne. Lapsuuden joulumuistelot kirjoitin joulublogini luonnoksiin, mutta jos jaksan siirrän nekin tänne. Olen vain niin tumpelo tuossa kopioinnissa, että saattaapi jäädä. Vinkkaan sit täällä milloin ne ovat luettavissa siellä.
Joulukortit sain pakerrettua valmiiksi ennen ensimmäistä adventtia niinkuin suunnittelin. Kirjoitin niihin runon tai henkilökohtaisen tervehdyksen. Eli en pelkkää toivoo: Minttu. Sen takia se vie aina vähän aikaa ja lopuksi vielä tarroitus sekä kuorien kirjoitus.
Seuraavaksi täytyy tosissaan alkaa lisäilemään koristeita ja valoja, jos jostain sopivat valot saan. Joululahjat taitaa jäädä ostamatta, kun ei yksinkertaisesti ole rahaa. Anteeksi kamut. Tämä on nyt vain totuus. Äitille ja sen miesystävälle ostin jo kesällä pienet jutut joten saa riittää heille.
Kovasti olen kinunnut äitiä tekemään pipareita, vaan vielä ei ole lämmennyt ajatukslle. No toivottavasti viimeestään sillo joulukuun kuudes
Syntymäpäiviäkin mahtuu tähän joulun alle kolmet. Äitin sisko täytti 65.v. 26.11. Äitin siskon mies vähän enemmän 4.12. ja viimeisenä vaan ei vähäisempänä äitin nuorempi veli eli enoni 60.v. 24.12.  Pienenä tuo oli minusta hauskaa, että miten voi olla syntymäpäivä jouluna. Luulin, että silloin saa enemmän lahjoja kun on syntymäpäivä samaan aikaan, vaan taitaapi olla toisinpäin, että joulu ja synttärilahjat menevät samaan syssyyn. Äidinäiti on saanut lahjaksi pojan ja isot sisarukset pikkuveljen jouluna. Tuskin mitään parempaa voi kukaan äiti toivoakkaan lahjaksi.

Tällaisilla aatoksilla tänään ja toivotaan jouluksi vielä sitä lunta, niin kaikki olisi hyvin.Tänne satoi taas perjantain aikana, vaan jokohan tuo suostuisi lopullisesti maahan jäämään. Saas nähä.