Olet vanha kun tajuat puhuvasi kaverisi kanssa näin: Oletko kuunnellut perjantaisin Parasta ennen ohjelmaa ylexältä. Se soittaa sitä hyvää kunnon ysärijyystöä. Nykyään ei osata enää tehdä sellaista musiikkia.
Sit toinen sanoo: Se kertoo jo jotain, jos istut perjantai iltana kotona kuuntelemassa 90-luvun musiikkia ja muistelet kyllä silloin ennenvanhaan tehtiin hyvää musiikkia. Sillä samaan aikaan nuoret ovat aloittelemassa iltaa baarissa nyky räpin tahdissa. Ollaan me vanhoja. Mut hei kuinka moni muistaa nämä bändit: Basic Element, Solid Base, Aqua, Daze. Näitä kahta seuraavaa en ite kuunnellut mutta Spice Girls sekä Backstreet Boys olivat monen nuoren tytön ja miksei pojankin suosikkeja!
Entä kun seisot kaupan karkkihyllyn edessä ja valitat että enää ei saa Salmiakkikissoja. Sitäpaitsi karkkipussitkin ovat liian isoja yhden syötäväksi. No onneksi pienet pussit ovat tehneet paluun, mutta kettukarkit, Omarit ja Mariannet täytyy aina ostaa isossa säkissä ja sit ihmetellään kun suomalaiset lihovat ja kakkostyypin diabetes lisääntyy. On kohta kansallissairautemme. Ei hyvää päivää. Tähän on tultu!
Nykyajan kännykässäkin on enemmän muistitilaa, kuin koti tietokoneessasi 90-luvulla. Markkaa kaipaat takaisin kera pienten kioskien ja puret huulesi puhki, kun nuoriso vaatii aina vaan uudempaa kännykkää, vaikka entinen toimii vielä hyvin. Eikä auta vaikka kuinka yrität selittää että ennenvanhaan perheellä oli yhteinen lankapuhelin eikä sitä vaihdettu uuteen joka vuosi. Eikä sillä textailtu, kuvailtu tai surffattu netissä!
Niin se oli silloin ennen se, kun minä olin nuori ja ulkona uskalsi liikkua ilman kännykkää. Puhelinkopista kotiin soitettiin tilanneraporttia. Viidenkymmenen pennin kolikot kukkarossa kolisten kioskille juostiin kymmenenpennin nallekarkkeja ostamaan. Kuumina kesä iltoina vinttihuoneessa euro dance soi taustalla, kun päiväkirjaan kirjattiin: M katsoi mua tänään. Moikkasin ja se hymyili mulle! Mä oon niin ihastunut. Lopuksi koko sivu koristeltiin kiiltävin sydäntarroin.
Ah, kultainen nuoruus haluaisin elää sut uudestaan.
Ihanan nostalginen postaus! <3 ysärimusiikki on edelleen mun lempparia, ei siitä pääse mihinkään.
VastaaPoistaYsärillä tehtiin kyllä mieleen painuvaa musiikkiia. Nykyhöttö menee ohi korvien.
PoistaHauskan nostalgista :D
VastaaPoistaMä olen oikea nostalgikko, kun sille päälle satun. Kiva kun tykkäsit. :)
PoistaKaikki oli niin paljon paremmin silloin ennen, on myös mun lempparilausahdus. Minä muistelen kaihoten poksuvaa jäätelöä, markkoja ja sitä musiikkia. Backstreet boys on vieläkin mun ruoanlaitto musiikkia :D
VastaaPoistaAi sinä tunnustat kuuntelevasi vieläkin bäkkäreitä, hyvä Outi! Markan minäkin tahtoisin takasin, niin sais raha arvonsa samalla takaisin ja nyky nuorison sekaisin. :D
PoistaIhana postaus!
VastaaPoistaKiva kun tykkäsit. <3
Poista=)
VastaaPoista=)
PoistaTosi ihana postaus <3 Voi voi sitä 90-lukua... Tuntuu, kuin se olisi ollut ihan vasta äsken. :)
VastaaPoistaÄlä muuta sano ja 90-luvusta on kuitenkin jo 20 vuotta aikaa! Apua olenko vanha. :)
PoistaAh, nuoruus! Muistan noita sanoja juttuja (voihan Aqua..), mutta olen aina katkera noista "kymmenellä pennillä nallekarkkeja" -muistoista: eihän meillä maalla mitään kioskeja ollut, ja kaupunkireissuilla ei niihin poikettu kuin ehkä Ärrälle lottoa tekemään. :D En ole myöskään saanut kokea vuokravideoiden hienoutta!
VastaaPoistaVoih sulta uupuu pikkukiska muistot. Meillä oli ihan muutaman kymmenen metrin päässä kiska.
PoistaVuokravideot käytiin sitten kylän ärrältä lainaamassa ja se oli huippujännää aina. :)