Sivut

torstai 9. heinäkuuta 2015

Kielenkaavin

Sain Hyvän Olon Maailmalta kielenpuhdistajan testiin. Tunnustan toisinaan kärsiväni pahanhajuisesta hengityksestä ja se on ikävä haitta ainakin kanssaeläjille, vaikka itse ei sitä huomaisikaan niin muut huomaa ja huomauttelee. Syy on usein kielessä esiintyvässä bakteerikannassa. Ei sen kauempana. Tämä kaavin on tosi kätevä käyttää. Paljon parempi kuin se hammasharjassa oleva jota tähän asti olen käyttänyt.


Alla oleva teksti suora lainaus Hyvän Olon Maailman sivuilta.

 

Kielenpuhdistin

  • hillitsee pahanhajuista hengitystä poistamalla kielen pinnalta hajua aiheuttavia bakteereja
  • vähentää kariesta ja paradontiittia aiheuttavien bakteerien määrää
  • matala rakenne vähentää yökkäysrefleksiä
  • vähentää plakkia
  • säännöllinen kielen puhdistaminen parantaa makuaistia
  • ergonominen muotoilu ja pehmeä kaavinosa eivät vahingoita kieltä
  • sopii aikuisille ja yli 10-vuotiaille lapsille

Pahanhajuinen hengitys – monen ongelma
Miksi hankkisin kielenkaapimen? Yllättävän moni meistä kärsii pahanhajuisesta hengityksestä ikävä kyllä usein sitä edes itse tiedostamatta. Tutkimusten mukaan noin neljäsosa väestöstä kärsii ajoittain pahanhajuisesta hengityksestä ja n. 6 % kärsii siitä pitempään. Noin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä syy on suuontelossa, useimmiten kielen pinnalla. Näiden bakteerien poistaminen käy nopeasti ja helposti hampaidenpesun yhteydessä siihen erityisesti suunnitellulla kielenkaapimella.


Viime aikoina tätä vaivaa ei ole ollut (pahanhajuinen hengitys), mutta silti kielenkaavin on kätevä suuhygienianhoitoon kuuluva tuote jota suosittelen jokaiselle. Kielenpuhdistaja kuulostaa sanana kyllä paljon kivemmalta kuin kaavin, mutta asiahan ei siitä muuksi muutu. Putsari mikä putsari. Itse tulen käyttämään tätä varmasti jatkossakin.

Tuote saatu bloginäkyvyyttä vasten. Mielipide oma. En hyödy linkkien klikkailuista.
Kiitos,Tarja ja Hyvän Olon Maailma, että sain tämän testiin.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Hauskoja laastareita

Joo, luitte aivan oikein otsakkeen. Tulin esittelemään mun laastari kokoelmaani. Uusimpana nämä ihastuttavat kätyrit.


Mä olen ihan hulluina näihin pieniin keltaisiin otuksiin. En yksinkertaisesti voinut olla ostamatta tuota pakettia, vaikka kotona oli laastareita yllinkyllin jo ennestään.


Näitä nyt löytyy joka lähtöön ja makuun. Nuo muumit ovat tosi ihastuttavia ja pysyvät hyvin paikoillaan. Muovilaastarit ovat ihan parhaimpia. Nyt sitä oikein toivoo, että tulis haava niin pääsis kätyreitä testaamaan. Talvellahan minulla meni laastareita paljonkin kuivan ihon takia.

Minkälaisia laastareita te suositte? Muovisia vai kangaslaastareita?

                                                Iloista viikon jatkoa!

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Disneyn lautapelejä

Olen näköjään ihan puolivahingossa innostunut keräilemään kaikkea retroa -80 ja -90 luvulta. Rakastan lautapelejä ja penskana pelattiin iskän kanssa niitä paljon. Muulloinkin kuin sadepäivinä. Meillä oli on varmaan jotain 20-30 lautapeliä. Esim. My Little Pony, Sherlock Holmes, Hotel, Hattupeli, Kimble jne. Tällä hetkellä olen kuitenkin keskittynyt lähinnä Disney tavaran ja pelien haalimiseen. Seuraavaksi kolme uusinta löytöäni.


Tätä Disneyn Trivial Pursuittia olin jo pitkään himoinnut ja nyt se on mun. Käytettynä ostin, mutta on uudenveroinen. Seuraavaksi täytys saada Disney Monopoly.


Pocahontasin noppapelin ja Herkuleksen Sankarten pelin ostin vaan kun olivat niin halpoja. Ohjeita pikaisesti lukaistessani totesin ihan kivoiksi peleiksi. Nämäkin käytettynä ja lähes uudenveroisia. Herkules on vähän kuluneempi kuin nuo muut.


On mulla pari muutakin Disney lautapeliä ja korttipeliä, mutta niistä lisää toisella kertaa.
Pelataanko Teillä paljon ja minkälaisia pelejä?

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Kesäkuun vieraileva tähti

No niin, se on kesäkuukin jo lopuillaan ja aika siis vierailevan tähtösen. Minä kyllä luulen, että aika moni teistä tunteekin hänet jo. Nimittäin Terhin Äiti ja melukylän lapset blogista. Tahdoin hänet vieraaksi, koska rakastan Terhin avointa ja rehellistä tapaa kirjoittaa monilapsisen perheen arjesta. Niin huonoista kuin hyvistäkin hetkistä. Myös kuvat ovat hyviä ja kirjoitustyyli helppo lukuista. Annetaan nyt kuitenkin vuoro Terhille itselleen sanoa muutama sananen blogistaan.
.
Moikka vaan kaikille! Ihanainen Minttu pyysi minua kirjoittamaan blogiinsa vieraspostauksen enkä hetkeäkään epäröinyt, joten tänään täällä näppäimistön takana häärään minä. :)

Olen kolmekymppinen kotiäiti nimeltä Terhi ja kirjoitan Äiti ja melukylän lapset nimistä blogia. Elämäni aarteet ovat neljä ihanaa lasta (Iida 2005, Lumi 2009, Matias 2010, ja Aino 2013) ja tällä hetkellä perheeseen odotetaan viidettä ihmettä, josta laskettuaika on elokuussa. Elämäni rakkauden J:n kanssa olemme olleet yhdessä vuodesta 2002 saakka. Naimisiin menimme elokuussa 2010. Perheeseemme kuuluu myös kohta kaksivuotias koiruus Nooa.

Arki lasten kanssa on aika kiireistä mutta samalla juuri sellaista josta itse tykkään. Silti välillä kaipaan myös omaa aikaa ja lenkillä käyminen sekä bloggaaminen on sitä parhaimmillaan. Valokuvaus on lähellä sydäntäni ja kuvia tulee räpsittyä aika paljonkin. Voi kun joskus saisin hommattua itselleni vieläkin paremmat välineet kuvaukseen ja voisin kehittyä siinä paremmaksi. Lapsia tulee kuvattua paljon ja välillä haastetta tuo elohopean lailla liikkuva taapero. :)

Blogini sai alkunsa aikoinaan siitä kun yksi lapsistamme sairastui lastenreumaan ja samaan aikaan elimme vauva-arkea. Elämä oli silloin todella rankkaa ja halusin jonkin paikan minne purkaa sitä taakkaa, tunteita ja väsymystä. Silloin blogini oli salainen ja vain sukulaiset/ystävät saattoivat sitä lueskella. Koska silloin ei montaa blogia ollut joissa oltaisiin lastenreumaa käsitelty, päätin tehdä blogistani julkisen, jos joku vaikka saisi sieltä vertaistukea. Samalla aloin myös itse seuraamaan muiden blogeja. Sitten tuli pisempi tauko ja blogin kirjoittaminen hieman jäi, kunnes kipinä kirjoittamiseen syttyi uudelleen ja sillä tiellä ollaan edelleen. 

Blogissani kirjoitan rehellisesti arjestamme lasten kanssa, lastenreumasta, joka edelleen on vahvasti osa elämäämme, vauvan odotuksesta ja kaikkeen siihen liittyvästä. Tällä hetkellä blogissa onkin aika paljon odotus aiheisia juttuja, sillä rakastan raskaana olemista ja kaikkea siihen liittyvää. Rakastan myös kakkujen väsäämistä ja niitä tulee kyhäiltyä omien lasten synttäreille, joskus ystävien lapsille ja välillä ihan muuten vaan. Blogissani pääsee kurkkaamaan millaisia kakkuja on tullut tehtyä. Juttua löytyy aika lailla laidasta laitaan ja kirjoitan yleensä siitä mikä tuntuu juuri sillä hetkellä hyvältä. :)

Oikein ihanaa kesän jatkoa kaikille ja tervetuloa seuraamaan meitä blogiini. :) Aurinkoisin terveisin Terhi | Äiti ja melukylän lapset

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Mutta mitä tapahtui Invisibobblelle...

Tässä kävikin näin, kun eräs kaunis ilta ennen suihkuun menoa kieputtelin kaikessa rauhassa Invisibobblea pois hiuksista, niin naps! Aivan loppumetreillä mokoma meni ja katkesi. Enkä edes riuhtonut, vaan hitaasti ja varovasti otin pois.


No, mikään ei ole ikuista ei edes Invisibobblet. Kyseessä on myös tuo kaunis Apple Appeal väri eli hempeä pastellin vihreä joten oli se aika käytettykkin, niin ei mikään ihme että katkesi.

Olen näihin kyllä todella tykästynyt enkä muita hiuslenkkejä enää käytäkkään. Yhden katkeaminen ei maailmaa kaada. Huvitti vaan. Mitähän jatkojalostais tästä...
Onko muilla Invisibobblet katkeilleet?

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Nyt pelataan!

Lautapelejä nimittäin. Meillä on lapsuudessa kotona pelattu paljon lautapelejä tai paremminkin minä ja iskä pelattiin. Äiti ei niin välittänyt ja osallistui vaan silloin tällöin Kimbleen. Jonka hän sit usein voittikin. Täytyy tähän samaan hengenvetoon tunnustaa, että ostettiin äitin kanssa aikuisiällä Nalle Puh Kimble. Sillä pelaaminen on kaksinverroin hauskempaa, kun on värikkäämpi pelilauta ja Nalle Puh nappulat.
Mut me iskän kanssa pelattiin ja paljon. Myös erilaisia korttipelejäkin tuli opeteltua. Joulu, syntymäpäivä ja nimipäivä lahjaksi näitä usein sain. Ei niitä tuosta noin vaan osteltu. Vanhempana osasin jo joululahjaksi odottaa uutta lautapeliä. Näistä voisi kirjoittaa vaikka kuinka ja paljon. Ehkäpä tulevaisuudessa kirjoitankin, mutta tällä kertaa esittelen yhden pelin jota en muksuna saanut. Nimittäin Kummituslinna!


Tosiaan en saanut sitä muksuna, mutta nyt aikuisena tuli sekin sit haalittua itselleen. Vanhemmat eivät varmaan ostaneet sitä, kun pitivät liian lapsellisena pelinä. Iskän mielenkiinto ei riittänyt sen pelaamiseen. Naapurin tenavat saivat sen joululahjaksi joten siellä onneksi sain pelattua sitä peliä sit yllin kyllin pienenä. Minä sain Hotel pelin samaisena jouluna ja se oli kova juttu jota kaikki kaverit tykkäs ja tahtoi päästä pelaamaan. Kunhan sen äitin luonta löydän, niin esittelen täällä blogissakin.
Vielä kun saisi miehen innostumaan näistä lautapeleistä, että olisi se pelikaverikin. Lasten kanssa päiväkodissa tuli aikoinaan aina paljon pelailtua. Mites Te siellä ruudun toisella puolella. Nappaako lautapelit ja onko Kummituslinna lapsuudesta tuttu juttu?


Vielä en ole kasannut tuota kummituslinnaa, mutta tuo pimeässä hohtava pääkallo oli muksuna ihan huippujuttu. Heh, kaikkea ne pelin tekijät keksiikin. Tää oli tällainen loppukevennys tähän vielä. Mut nytten moi, moi!

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Puoli vuotta myöhässä sesongista

Hinta ratkaisee ei ajankohta, kun minä muumien sesonkimukeja ostelen. Kesämukit komeilee kaupan hyllyllä, mutta minäpä kotiutin viime talven mukin vasta nyt. Paikallisessa ruokakaupassa 30 prossan alella 10,47 euroa.



Tää kun ei kuvaltaan niin houkuttanut kalliiseen hintaan ostamaan joulun alla, mutta nytpä tarttui mukaan mukavalla ale prossalla ja normi muumimukin hinnalla. Kesäsesongin mukikaan ei houkuta. Ehkä ensi talvena kotiutuu sitten se.